Voiko toimia/Onko suhteessa järkeä?
Seurusteltu vajaat 3v. Asutaan erillään. Mies tapaa lapsiaan jokatoinen vloppu. Mun 2 lasta tapaa isäänsä viikonlopun kuussa. Ollaan +35 vuotiata. Nyt olen ajatellut että en halua lapsia ollenkaan "mukaan suhteeseen". Tapaisin vain miestä välillä.
Kommentit (9)
En haluaisi nähdä miesystävääni vain kerran kuukaudessa. Tämähän on tilanne jos lapsesi ovat vain yhden vkl/kk isällään. Jos teillä toimii, niin mikäs siinä.
näen miesystävääni kerran kuussa, joskus harvemminkin. Silloin ollaan aina yö yhdessä. Saan siitä valtavasti voimaa. Ollaan molemmat vaativissa ammateissa, jota ei tehdä 8-16 -mentaliteetilla ja kummallakin aktiivinen oma elämä.
Meillä toimii.
Muistuttaa taas kerran siitä, että ei ole vain yhtä ainutta oikeaa tapaa olla yhdessä. Kaikkea hauskaa teille, ap!
että olen ihan tavallinen ydinperheen äiti ja vaimo :)
6
Muistuttaa taas kerran siitä, että ei ole vain yhtä ainutta oikeaa tapaa olla yhdessä. Kaikkea hauskaa teille, ap!
Eikö ole kamala ikävä toisen kainaloon nukkumaan?
Itselläni vuoden ikäinen suhde, minulla lapsia jotka vuoroviikoin luonani, miehellä ei. Erillään asutaan toistaiseksi, mutta 3/4 ajasta jompi kumpi on toisen luona, ja tuntuu siltä ettei sekään riitä. Erossa ollessa on epätyytyväinen olo ja koko ajan kaipaa...
Mulla 2 lasta, joita isä tapaa vaihtelevalla menestyksellä joka toinen vkonloppu, miehellä 3 lasta ja vko-vko-systeemi, tavataan kaksistaan, niin että mun lapset on mukana ja sitten koko popppoolla kun kaikki paikalla ja silti koko ajan ikävä toisen kainaloon.
jos itsesi lisäksi sopii myös miehelle. :)
Meillä vähän samoin, siis enimmäkseen aikuisten aikaa, vaikka miehellä ei lapsia olekaan. Lapseni on isällään joka toinen to-su, jonka ajan olemme miesystäväni kanssa melko tiiviisti yhdessä. Muulloin tapaamme lähinnä niin, että mies tulee meille kun lapsi nukkuu, ja lähtee aamulla töihin, ennen kuin lapsi herää.
Ei hänellä mitään lasta vastaan ole, mutta tämä on jotenkin muotoutunut näin. Ollaan toki joskus lapsiviikonloppukin yhdessä, mutta mieluummin mä olen täysillä äiti ja täysillä naisystävä, ei tunnu jotenkin luontevalta yhdistää näitä.
Sopii kaikille näin. :)
Meillä minulla neljä lasta ja miehellä ei yhtään. Yhdessä oltu reilut kaksi vuotta ja edelleenkin öitä vietetään yhdessä lähinnä silloin kun lapset ovat isällään (jokatoinen viikonloppu, koulujen loma-aikaan enemmän). Yhteistä aikaa löytyy lisäksi muutaman kerran viikossa aamupäivisin kun lapset koulussa (riippuu työvuoroista).
Mies kyllä näkee lapsia silloin tällöin ja joskus auttaa esim. harrastuksiin kuljetuksessa jos minä olen töissä, että jossain määrin on mukana lastenkin elämässä. Lapset tykkää miehestä ja päinvastoin. Mutta yhteenmuuttamista ajatellaan sitten kun lapset ovat lähteneet maailmalle.
Nyt on hyvä näin:)
Teet hienosti sekä omia lapsiasi että miehen lapsia kohtaan.
Meillä mun miesystävän kanssa on noin. Mulla peruskoulun päättävä, miehen lapset aikuisia. Mies ehdotti sellaista systeemiä ja hyvin on toiminut, vuosi ollaan oltu yhdessä. Mun lapsi tavannut miehen kerran ja senkin sattumalta kaupungilla. Kaikki kolme olemme tyytyväisiä ratkaisuun. Ja kaikki ajattelee toisistaan kauniisti ;)
Onnea rakkaudellesi, ap!