Tiedättekö sen, kun tekisi mieli puhua suoraan, mutta et voi?

Meillä neroilla on tunnetusti vaikeaa.

En tiedä, koska sanon aina kaiken kaikille suoraan. Jos menee välit poikki, niin se on heidän menetys.

Mistä oot löytänyt tollasia ihmisiä, joilla on realiteetit hukassa ja loukkaantuvat noin helposti? Ehkä kannattais joskus avata suu, niin ei päädy tuollaiseen seuraan.

No mitä ne nyt aikovat?

Vierailija kirjoitti:

Mistä oot löytänyt tollasia ihmisiä, joilla on realiteetit hukassa ja loukkaantuvat noin helposti? Ehkä kannattais joskus avata suu, niin ei päädy tuollaiseen seuraan.

Ovat valitettavasti sukulaisia. Loukkaantuvat herkästi jos heidän itse tekemiä valintoja ja siitä seuraavaa valitusta ja uhriutumista alkaisi kyseenalaistamaan.

Ei kaikille voi aina töksäyttää omaa mielipidettään. "Oletpa lihonut! Tuo mekko ei sovi sinulle ollenkaan." Tai otetaan vaikka koira ja vähän päästä ollaan pöyristyneitä että tästähän on liikaa vaivaa. En itse ainakaan sano vain että ette sitä sitten aikaisemmin miettineet, vaikka mieli tekisikin. Mitä se hyödyttäisi?

Tiedän. Minun mieheni alkoholisoitui aika pahasti korona-aikana. Juo vieläkin joka päivä. On ainoa lapsi. Lojaliteettisyistä en katso voivani puhua appivanhemmille, vaikka olisivat ainoita, jolle voisin huoleni kantaa. Siis että pelkään ihan toisen hengen puolesta. Ja voisin pyytää jotain tukea ja "konsultaatiota" heiltä. Mutta kun en voi. Anoppi näkee poikansa jalustalle nostamanaan, mutta appi taas on maanläheinen realisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä oot löytänyt tollasia ihmisiä, joilla on realiteetit hukassa ja loukkaantuvat noin helposti? Ehkä kannattais joskus avata suu, niin ei päädy tuollaiseen seuraan.

Ovat valitettavasti sukulaisia. Loukkaantuvat herkästi jos heidän itse tekemiä valintoja ja siitä seuraavaa valitusta ja uhriutumista alkaisi kyseenalaistamaan.

Sama. Jos sanon heille suoraan he saattavat katkaista välit. Sinänsä se ei haittaisi, mutta siinä mukana todennäköisesti menisi välit joihinkin joiden seurasta nautin. Ei auta kun kestää siis.

I feel you, ap!

Voi kyllä. Välttelen mieheni aikuista lasta. Miten niin ihana mies onkin saanut kasvatettua niin itsekeskeisen prinsessan. En voi sanoa tytölle tai miehelle ihan rehellistä mielipidettäni, että toivoisin, ettei tyttö koskaan kävisi meillä kylässä ja voisi saman tien muuttaa  vaikka sinne missä pippuri kasvaa. Haluan pitää miehen ja en halua pilata välejämne yhden tytön takia.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, koska sanon aina kaiken kaikille suoraan. Jos menee välit poikki, niin se on heidän menetys.

Ja erityisen hienoksi tämän tekee se, että olen aina oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä. Välttelen mieheni aikuista lasta. Miten niin ihana mies onkin saanut kasvatettua niin itsekeskeisen prinsessan. En voi sanoa tytölle tai miehelle ihan rehellistä mielipidettäni, että toivoisin, ettei tyttö koskaan kävisi meillä kylässä ja voisi saman tien muuttaa  vaikka sinne missä pippuri kasvaa. Haluan pitää miehen ja en halua pilata välejämne yhden tytön takia.

Aika tyhmästi sanottu, että yhden tytön takia. Hän on miehesi rakkain ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. Minun mieheni alkoholisoitui aika pahasti korona-aikana. Juo vieläkin joka päivä. On ainoa lapsi. Lojaliteettisyistä en katso voivani puhua appivanhemmille, vaikka olisivat ainoita, jolle voisin huoleni kantaa. Siis että pelkään ihan toisen hengen puolesta. Ja voisin pyytää jotain tukea ja "konsultaatiota" heiltä. Mutta kun en voi. Anoppi näkee poikansa jalustalle nostamanaan, mutta appi taas on maanläheinen realisti

Apelle puhuminen?

Just nyt on sellainen tilanne kun yksi ihminen jaksaa jankata asiasta loputtomiin ja koko ajan pitää saada viimeinen sana. Tekisi mieli täräyttää suorat sanat siitä itsekeskeisyydestä, mutta mitä se auttaa. Ei yhtään mitään, muuttuu vain pahemmaksi. 

Jep, asiakaspalvelussa aina silloin tällöin tekisi mieleni sanoa, vedäpäs vähän henkeä ettet tukehdu tms. mutta hymyilen vaan itsekseni ja viilailen kynsiäni ja ajattelen, että onneksi tästä saa palkkaa, kun joutuu kuuntelemaan sivistymätöntä, aivotonta möykkäämistä. Ja sitten sinä öykkäri-luuseri saat niin hidasta ja huonoa palvelua, kuin vaan sääntöjen puitteissa on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä. Välttelen mieheni aikuista lasta. Miten niin ihana mies onkin saanut kasvatettua niin itsekeskeisen prinsessan. En voi sanoa tytölle tai miehelle ihan rehellistä mielipidettäni, että toivoisin, ettei tyttö koskaan kävisi meillä kylässä ja voisi saman tien muuttaa  vaikka sinne missä pippuri kasvaa. Haluan pitää miehen ja en halua pilata välejämne yhden tytön takia.

Aika tyhmästi sanottu, että yhden tytön takia. Hän on miehesi rakkain ihminen.

No juuri siksi en voi sanoa mielipidettäni suoraan, kun on miehelleni rakas.

Joo. Esim. kun olisi pakko vastata tämän palstan kommentteihin, mutta on vain kännykkä eikä viitsi sillä alkaa näpräämään vastausta, kun kotona on pelit ja vehkeet tehokasta postailua varten.

Missä on sydämesi? Joku toisen käytöksessä triggeröi sinua; voisiko sinulla olla varjossa jokin puoli itsestäsi, josta et pidä? Jung sanoi, että ne asiat, jotka toisissa ärsyttävät, ovat usein sellaisia asioita, joita emme itsessämme näe tai hyväksy. Myös buddhalaiset kehottavat pohtimaan seuraavia asioita, ennen kuin sanoo mitä päässä on: 1) Onko se tarpeellista? 2) Onko se totta? 3) Onko se välttämätöntä? 4) Onko se toitsa kunnioittavaa?

Jos omassa päässä kiehuu niin pahasti, että tekisi mieli sanoa suoraan, kannattaa ensin katsoa peiliin. Joskus tietysti on sellaisia tilanteita elämässä, että on sanottava toiselle asiat suoraan. Näitä asioita ei kuitenkaan kannata sanoa kiivastuneena tai tunteen vallassa, koska usein siinä vaiheessa toinen osapuoli ei ole kovin vastaanottavassa tilassa. Mutta alleviivaisin empaattisuutta ja sydäntä toista kohtaan.

Viimeiks tänään, kaverustun nykyään aika varauksella (pettynyt monesti elämään ja ihmisiin). Nyt uusin kaverini alkoi aika suoraan puhumaan että vaikutan masentuneelta tai jotain kun en halua viettää aikaa oikein kenenkään kanssa ja olen niin huono pitämään yhteyttä. Oli pitelemistä puheissa etten sanonut että omatkin yhteydenpitosi koskevat yleensä lähinnä sitä että olet minulta aina vailla rahaa lainaan tai jotain muuta vastaavaa, ja ettei hän kyllä voi tietää kuinka monia ihmisiä näen vielä valmiiksi sosiaalisen työni lisäksi, ja siitä laiskasta yhteydenpidostani kerroin jo heti alkuun, kaikki kun eivät elä puhelinta näppäillen, minua sellainen vain tylsistyttää.

Selvästikin olet nainen ja nuorempaa sukupolvea kun et uskalla. Itsehän en välitä muiden mielipiteistä enkä varsinkaan tunteista ja sanon kyllä jos on sanottavaa kaunistelematta ja kiertelemättä eli valehtelematta