Kirjoitan sujuvasti ja nopeasti, mutta puhuminen on aina takunnut

Ja olen vielä töissä viestintä/mainonta-alalla. Jos haluan tuottaa suurin piirtein puhekielistä ja sujuvaa puhetta, joudun tsemppaamaan aivan sairaasti ja jos joudun pinnistelemään pitkään, vajoan taas sellaiseen "ööh tuota niinku mikä se sana nyt olikaan" -suohon, jossa vielä ajatus katkeaa usein ja tulee taukoja. Aika piinallista sekä itselle että vastapuolelle. Toisaalta olen aina ollut huono ulostuotossa, joten tuskin kyse mistään varhaisesta dementiasta. 

Mietin vaan, että olisiko kohtalokavereita. Jos on oikein huono päivä, pitää melkein laittaa puhumiset paperille ennen kuin esimerkiksi lähtee soittamaan johonkin virastoon tai vastaavaan. 

Yleensä kyllä pystyn ottamaan huumorilla, ja aika harva meistä on Sarasvuon kaltainen puhujalahjakkuus.