Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä voin tehdä kun yksinhuoltajuus uuvuttaa totaalisesti?
06.09.2024 |
Olen aivan pattitilanteessa. Kohta en jaksa enää edes töihin. Vuosia totaali-yh:na, lapsi on ihan tavallinen ja kiva eikä arjessa ole mitään erityisiä ongelmia. Lapsi (11v.) on jo paljon kavereillaan.
Mä en silti jaksa tätä kokonaisvastuuta ihan yksin. En tajua miten muut jaksaa. Niin, jaksaa kun on pakko. Mut on kai sitten tehty jotenkin heikommista aineksista, koska en mä yksinkertaisesti Jaksa! Kaipaisin niin hemmetisti edes Joskus aikaa vain itselleni!
Mitä voin tehdä?? Ei ole palkka sitä tasoa että voisi lastenhoitajaa palkata, ei ihan oikeasti, Mistään ei voi enää tinkiä, ainakaan sitä vertaa että sillä säästöllä palveluita ostaisi. Meillä ei ole tukiverkkoja oikeastaan ollenkaan. Toki nuo kavereiden vanhemmat jollain tasolla, mutta ei sitä lasta voi jatkuvasti heillekään yökylään laittaa.
Taas edessä viikonloppu ja pitäisi jaksaa olla läsnä edes hetkittäin. Päällä on tonnin paino, en mä jaksa.
Apua 😢
Kommentit (9)
Taidat olla masentunut ja tarvitset apua muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla masentunut ja tarvitset apua muutenkin.
En ole masentunut, olen joskus ollut mutta ei tämä ole sitä. Voimat vain täysin loppu..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hommaa itsellesi toinen hupiukko ja tee sen kanssa toinen lapsi. Sitten hetken päästä lapsilla on seuraa toisistaan ja sinä olet jälleen yksin. Sehän on se yyhhoo äitien perus kaava.
Niin se vaan menee..
Aivan järkyttävää puhetta ihmiselle joka on tuossa tilanteessa, sulla mahtaa olla itsestäsi melkoisen huono fiilis? Enkä ihmettele.
Tuli kyllä mieleen että ongelma ei ehkä johdu lapsesta. Voi olla että olet masentunut vaikka et sitä tunnista. Miten sun muu elämä. Teetkö niitä asioita mistä pidät? Uupumuksen syy on usein se että on pitkään laittanut omat tarpeensa syrjään. Kerrot että lapsi on paljon kaverilla, mutta jaksatko sillä aikaa tehdä mitään omaa?
Ap, mä niin tiedän tuon tunteen. Olen myös totaaliyh (leski) ja vaikka lapsia on vain yksi (suunnilleen saman ikäinen kuin sun), niin olen monesti ihan poikki ja väsynyt kaikkeen. Se on just kaikesta vastuussa oleminen. Kokonaisvastuu ihan kaikesta. Totta kai siihen väsähtää. Mullakin tukiverkot vähissä jne. Joskus lapsi on sukulaisten luona muutaman päivän (harvoin), ja ne on todella todella tärkeitä hetkiä mulle.
Suosittelen että yrität saada tukiperheen (ei valitettavasti välttämättä onnistu koska niistä on jatkuva pula) ja jos lapsi on kavereilla tai jossain, niin ota se aika ihan vaan itsellesi. Älä tee mitään kotitöitä vaan lepää, mitä se sulle sitten tarkoittaakin. Pikkuhiljaa ehkä helpottaa kun lapsi vielä hieman kasvaa ja voit tehdä vähän enemmän omia juttujasi vaikka lapsi oliskin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukiperhe.
Ja sitten vuorottelua muiden perheiden kanssa.
Hieman aktiivisuutta ja jo pääsee helpommalla.
Voi ei, tukiperhe voisi olla ratkaisu. Itse voisin hyvin alkaa jonkun tavallisen lapsen tukiperheeksi, mutta isolla osalla taitaa olla nepsy pulmaa sun muuta ja en usko, että heidän kanssaan pärjäisin, kun olen tavallinen, tylsä, työssäkäyvä nelikymppinen lapseton nainen. Jonkun tavallisen 11v. Kanssa homman voisi saada toimimaan hyvin. Tukiperheiden saaminenkin lienee vaikeutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole kuitenkin kiitollinen, että lapsellasi ei ole ongelmia ja että on kavereita. Ymmärrän, että omaa aikaa kaipaa silti.
Alue: Aihe vapaa
Pyydä tukiperhettä lastensuojelusta. Ottavat lapsen luokseen yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa. Jos todella olet noin väsynyt, niin nyt on kiire toimia.