Lue keskustelun säännöt.
Uupunut, mutta en pysty jäämään pois töistä
02.09.2024 |
Sama tilanne ollut jo vuosia. Olen totaalisen poikki, ja jonkin aikaa olinkin aikoinaan sairaslomalla uupumuksen vuoksi. Nopeasti kuitenkin huomasin, ettei minulla kahden yh:na ole taloudellista mahdollisuutta oleilla sairaslomalla. En halua lasten kokevan puutetta.
Joten sinnittelen. Lapset ovat 10 ja 12 ja suunnitelmani on hammasta purren sinnitellä töissä, taata heille taloudellisesti turvattu lapsuus sekä myös pesämunaa varhaisaikuisuuteen.
Kun lapset ovat omillaan, annan sitten periksi, annan itseni levähtää.
Veikkaanpa vain, että vuosien sinnittelyn jälkeen, kun lepoa olisi tarvittu jo kauan sitten, minusta ei varmaan työkuntoista enää saa. Toivottavasti, mutta pahaa pelkään.
Tälläkään hetkellä en ole työkuntoinen ja se näkyy tehokkuudessani. Kaiketi kuitenkin teen tarpeeksi, kun potkuja en ole saanut.
Kommentit (17)
Mene lääkäriin. Jos löytyykin jokin juttu, joka vaatii hoitoa. Tiedän, millaista on olla uupuneena töissä ja se on hirveää! Et tee ketään onnelliseksi tuolla menolla, työnantajaa, lapsia ja itse kärsit eniten. Et varmaan halua katkeroitua, olla marttyyri. Jossain kohtaa olet niin syvällä tuossa, että alat syyttää lapsiasi siitä, ettet voinut levätä ja että teit heidän eteensä kaikki uhraukset. Stop. Jos tekisit kaikkesi lasten eteen, tarkoittaisi se sitä että huolehtisit ihan ekana itsestäsi. Mars lääkäriin, kerro koko tarina ja pyydä verikokeita nyt ensialkuun. Raudanpuutteen tai kilpparin vajaatoiminnan takia ei kannata tuhlata elämäänsä kärvistelyyn. Jos ei mitään löydy, mieti työpaikan vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene lääkäriin. Jos löytyykin jokin juttu, joka vaatii hoitoa. Tiedän, millaista on olla uupuneena töissä ja se on hirveää! Et tee ketään onnelliseksi tuolla menolla, työnantajaa, lapsia ja itse kärsit eniten. Et varmaan halua katkeroitua, olla marttyyri. Jossain kohtaa olet niin syvällä tuossa, että alat syyttää lapsiasi siitä, ettet voinut levätä ja että teit heidän eteensä kaikki uhraukset. Stop. Jos tekisit kaikkesi lasten eteen, tarkoittaisi se sitä että huolehtisit ihan ekana itsestäsi. Mars lääkäriin, kerro koko tarina ja pyydä verikokeita nyt ensialkuun. Raudanpuutteen tai kilpparin vajaatoiminnan takia ei kannata tuhlata elämäänsä kärvistelyyn. Jos ei mitään löydy, mieti työpaikan vaihtoa.
Kiitos kommentista!
Uhrautuminen on 100% tietoinen päätös ja oma valinta, josta en todellakaan tule koskaan syyttämään lapsia. En tule katkeroitumaan ja marttyroitumaan, koska teen tämän täysin tietoisena, kenenkään pakottamatta, vaan arvoihini nojaten. Lapset ei ole tänne pyytäneet syntyä, minä olen heidät tänne synnyttänyt ja suojelen heitä viimeiseen hengenvetoon asti. En luota yhteiskunnan meistä huolehtivan, koska ei se tehnyt niin silloinkaan kun itse olin lapsi.
Kilpparit ja muut on testattu, lääkäreissä ja terapeutilla juostu. Kyse on siitä, että olen elänyt äärimmäisen raskaan ja traumatisoivan lapsuuden ja nuoruuden, jonka vuoksi hermostoni on osin invalidisoitunut, eikä muuta apua ole kuin että saisi levähtää välillä.
Ap:n tarina on kuin minun elämästäni. Lapsetkin saman ikäisiä. Välillä toivoo, että itselle tulisi flunssa kuumeen kanssa, että saisi vain olla muutaman päivän.
Uupumus täälläkin diagnosoitu, mutta sairaslomalle en jäänyt samoista syistä.
Tsemppiä ap! Pitää yrittää repiä iloa ja nautintoa pienistä asioista ja siitä että pystyy lapsille tarjoamaan sellaisen elämän kuin haluaa. En usko, että työpaikan vaihtokaan auttaa. Monessa paikassa otetaan työntekijöistä irti kaikki, mikä lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tarina on kuin minun elämästäni. Lapsetkin saman ikäisiä. Välillä toivoo, että itselle tulisi flunssa kuumeen kanssa, että saisi vain olla muutaman päivän.
Uupumus täälläkin diagnosoitu, mutta sairaslomalle en jäänyt samoista syistä.
Tsemppiä ap! Pitää yrittää repiä iloa ja nautintoa pienistä asioista ja siitä että pystyy lapsille tarjoamaan sellaisen elämän kuin haluaa. En usko, että työpaikan vaihtokaan auttaa. Monessa paikassa otetaan työntekijöistä irti kaikki, mikä lähtee.
Kiitos ja tsemppiä sinullekin! Olen pahoillani sinun puolesta, mutta samalla arvostan suuresti sitä että teet kaikkesi lasteni eteen.
Ap
Puhu esihenkilölle. Lääkäri ei voi korjata työoloja. Ja etsi uutta työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhu esihenkilölle. Lääkäri ei voi korjata työoloja. Ja etsi uutta työpaikkaa.
Työoloissa ei ole mitään valittamista. Päinvastoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu esihenkilölle. Lääkäri ei voi korjata työoloja. Ja etsi uutta työpaikkaa.
Työoloissa ei ole mitään valittamista. Päinvastoin.
Ap
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Itse olet sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja itsestä puhumisen sijaan sitä omaa elämään muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä osittainen työaika, jos se jotenkin olisi taloudellisesti mahdollista? Sairauslomalle ensin ja sen jälkeen paluu osittaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu esihenkilölle. Lääkäri ei voi korjata työoloja. Ja etsi uutta työpaikkaa.
Työoloissa ei ole mitään valittamista. Päinvastoin.
Ap
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Itse olet sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja itsestä puhumisen sijaan sitä omaa elämään muuttamaan.
Niin olen tehnyt, lasteni vuoksi, ja olen siitä h emmetin ylpeä. Kipu on kuitenkin inhimillistä, ja tämä on sellainen kanava jossa voin kipuani vuodattaa ilman että siitä koituu kenellekään harmia (esim lapsilleni). Jos et halua kuunnella, mene pois. :) Kenenkään ei ole pakko täällä näitä lukea.
Niin ja elämääni en voi muuttaa paremmaksi ilman että se vaikuttaisi heikentävästi lasteni olosuhteisiin. Joten en tee niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entä osittainen työaika, jos se jotenkin olisi taloudellisesti mahdollista? Sairauslomalle ensin ja sen jälkeen paluu osittaisella.
Tämä on täyttä sairaslomaa parempi vaihtoehto taloudellisesti, mutta silti liian huono.
Lisäksi osittaisella sairaslomalla saa olla muistaakseni vain lyhyen aikaa, en muista mikä se aika on.
Kiitos kommentista joka tapauksessa:)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunnitelma on epärealistinen. Paremmat mahdollisuudet selvitä töissä seuraavat kahdeksan vuotta jos lepää välillä. Luultavasti äidin romahdus vaikuttaa lapsiinkin enemmän kuin rahapula.
Eikö ennen vanhaan vaan lähetetty lapsia kesäksi maalle mummolaan, siis koko kesäksi ja äiti sai sitten levätä?
Nykyään kaikki pitää yksin hoitaa ja silti pitäisi yltää vaan entistä parempiin suorituksiin ja lapsilla olla täydellinen lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelma on epärealistinen. Paremmat mahdollisuudet selvitä töissä seuraavat kahdeksan vuotta jos lepää välillä. Luultavasti äidin romahdus vaikuttaa lapsiinkin enemmän kuin rahapula.
Minun kohdallani mikään välillä lepäily ei tule auttamaan. Minut on menneisyyteni osittain invalidisoinut enkä tästä tule koskaan ennalleni toipumaan.
Eli kyse ei ole työuupumuksesta. Kyse on siitä, että olen kokenut niin rankkoja elämäni ensimmäiset 20 vuotta, että hermostoni ei toimi normaalisti.
Tähän tapaan on minulle ihan psykiatri kertonut, en osaa ammattimaisesti sitä selittää, mutta kuitenkin.
Uuvun ja kuormitus nopeasti. Stressinsietokyky vähissä.
Joten minun kohdalla joku pikku breikki ei tule muuttamaan tilannetta mitenkään. Pitäisi jäädä jollekin eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle, jolle varmaan pääsisinkin. Mutta en jää, koska raha.
Uskon voivani sinnitellä vielä toiset 10 vuotta.
Ap
Sairaslomalle mars!