16-vuotias poikani yllätti illalla kysymällä, että
"äiti, sitten jos mä joskus juon alkoholia ennenkuin mä oon täysi-ikäinen - ja niin tulee varmaankin kyllä jossain vaiheessa käymään - , niin haluaksää tietää siitä eli että mä kerron sulle, vai haluatko mielummin olla tietämättä?"
Kommentit (10)
Onpas fiksu ja ajattelevainen poika sulla.
Voi pientä, hän on maistellut jotain jo. Tietysti kaikesta voi puhua, millainen hirviö vanhempi olisi jos sanoisi muuta.
Hienoa kun on niin luottamukselliset ja avoimet välit omien lasten kanssa että kaikesta voidaan puhua.
Itse olen niin onnekas että näin on ollut molempien lasteni sekä tytön että pojan kanssa. Olen ollut heidän yh siitä asti kun nuorempi oli 4, ja he ovat saaneet tietää ja tuntea että kotiin saa ja pitää aina tulla oli mitä oli.
Eipä ole ollut sitä huolta missä he liikkuvat ja kenen kanssa. Nuoruuttaan ovat saaneet elää, kavereita on saanut tuoda kotiin ja olen ollut näitten kavereittenkin uskottu monta kertaa. Rajat ja ehdoton rakkaus on ollut aina meillä päällimmäiset asiat.
Tyttö jäi kerran kiinni kannabiksen poltosta, Siitä tuli käynti poliisiasemalla ja se oli tytölle niin iso häpeän paikka että toista kertaa ei tullut. Pyysi anteeksi ja katui ja sai anteeksi. Poika tuli kerran humalassa kotiin ja sammui kylpyhuoneeseen. Sieltä hänet luotsasin petiin ja se jäikin ainoaksi kerraksi kun sitä piti tehdä. Poika harrasti jäääkiekkoa ja pelasi kaupunginosa joukkueessa joten kovin hurjaa nuoruutta ei elänyt.
Olen itse elänyt nuoruuden ja tiedän mitä on olla nuori ja opetella rajoja ja etsiä itseään. Silloin on valtavan tärkeää olla joku aikuinen joka on tukena ja turvana ja joka ei hylkää. Juuretttomista nuorista tulee niitä ongelmia joita nyt juuri nähdään niin valtavan paljon. Se on surullista miten monella ei ole turvallista aikuista ja rajoja rakkautta tarjolla kotona tai muuta luotettavaa aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastasit?
Vastasin pohdiskellen, että no siis lähtökohtaiseatihan olen sitä mieltä että alkoholi ei kuulu alaikäiselle, enkä voi kannustaa juomaan, mutta että olisi naiivia nyt olettaa että poika jättäisi juomisen vaan koska kieltäisin asian. Ja että tietenkin haluan tietää, ihan jo turvallisuussyistä.
Muistutin myös että aina saa tulla kotiin oli olo ja tilanne mikä tahansa, ja että myös huonokuntoiset kaverit saa tuoda meille, jos he eivät uskalla mennä kotiinsa. Muistutin myös että alkoholi voi tottumattomalle kihahtaa äkillisesti päähän, että maltti on valttia, ja että pitävät kaveriporukassaan toisistaan huolta, jos päättävät juoda.
Siitä sanoin myös, että alkoholia en kyllä itse hänelle hanki, että sitä ei kannata ehdottaa.
Sitten poika totesi humoristisesti silmiään pyöritellen, että sain kauhean pitkän selityksen aikaiseksi yksinkertaiseen "kyllä vai ei" - kysymykseen :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Homopoika, HUUTONAURUA
Käypäs etsimässä osastoltasi hoitaja, ja varmista saitko oman annoksesi aamulääkkeistä.
"Ihan sama kummin päätät, mutta kotiin voi aina tulla oli miten humalassa tahansa"
Kuulostaa tosi samanlaiselta keskustelulta, minkä kävin oman poikani kanssa joitain vuosia sitten. Arvostan näitä läheisiä välejämme.
Joitain hölmöilyjä tuli pojan 18-vuotiaana tehtyä alkoholin kanssa, mutta oppi niistä ja nykyään parikymppisenä tosi rauhallinen alkoholin käyttäjä, vaikka teekkari onkin ja kosteita juhlia paljon tarjolla.
Rehellinen ja ajattelevainen poika sulla!