Minkälaisia harrastemaksuja?

Mun tytöt luistelee. Toisella menee 330e/kk ja toisella 220e.

On ihan poskettoman kallista. Ei ollut näin kallista kun aloitettiin (edes siis tämän hetkisellä tasolla) vaan koronan takia kausimaksut pomppasi 30-50% ryhmästä riippuen. En ollut tuollaiseen nousuun valmistautunut ja olin ajatellut että ostovoima pysyisi suunnilleen sillä tasolla mitä se oli, eikä yhtäkkiä romahtaisi.

Vielä pystytään maksamaan, mutta en tiedä kuinka monta vuotta.

Meillä 140e/kk, päälle peli- ja turnausmaksut, ruokailut, varusteet toki myös. Sähly kyseessä. 

Poika 9.luokkalainen. Koulun höntsäsähly 2 tuntia viikossa 0 euroa. Poika lukion 2.luokkalainen. Kunnan ilmainen kuntosali 3-5 kertaa viikossa 0 euroa. Toki kenkää, sortsia ja sählymailaa pitää välillä uusia.

Mitä kertoo yhteiskunnasta ja kulttuurista se, jos vanhemmat käyttävät rahaa vain pojan urheiluharrastuksiin eikä yhtään senttiä taideaineissa lahjakkaan tyttären harrastuksiin?

Jalkapallo vuodessa seurasta riippuen 1500-4000 euroa, kaikki pelanneet sitä, myös tyttö.

Meillä jalkapallossa kilpatasolla 140 e/kk. Tähän tulee lisäksi turnausmatkat ja varusteet. Tuohon kk-maksuun sisältyy talvisarjat, ystävyysottelut, joita on melkein joka viikonloppu ja kesällä yksi isompi turnaus ja sarjapelit kerran viikossa. Hinta on suuri, mutta paljon sillä saakin. 

Hintaa saisi alas pelaamalla osan vuoroista koulun salissa kentän tai kuplahallin sijaan, käyttämällä ilmaista isävalmennusta ja tekemällä paljon talkootyötä. Tuota talkootyötä olemme yrittäneet, mutta eipä sinne moni osallistu. 

Ennen hinnat olivat alempia, mutta myös toiminta oli laadultaan toisenlaista. Sellainen ei enää kelpaa, talkootyötä ei haluta tehdä, joten ei siinä kauheasti muu auta kuin nostaa hintoja.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kertoo yhteiskunnasta ja kulttuurista se, jos vanhemmat käyttävät rahaa vain pojan urheiluharrastuksiin eikä yhtään senttiä taideaineissa lahjakkaan tyttären harrastuksiin?

No se kertoo paskoista vanhemmista. Meillä lapset on saanut valita itse harrastuksensa ja tyttö harrastaa joukkueurheilua ja poika tanssia. Kotona tehdään keramiikkaa, maalausta yms

Jotain 150 € luokkaa ollut kausimaksu + päälle lisenssi vakuutuksineen ja seuran jäsenmaksu. Tähän päälle pelireissujen kustannukset, vaihtelivat kausittain. Meillä oli tyttärellä viime kausi viimeinen junnukausi (ja itse asiassa lopettikin pelaamisen jo).

10-vuotiaiden jalkapallo 115€/kk. 3 x 2h treenit viikossa, peli 3-4 x kk. Turnauksiin osallistuminen maksetaan erikseen. Aika edulliselta kuulostaa muiden hintoihin verrattuna, mutta ilmeisesti tämä nousee mitä vanhemmaksi tulee. Talkootyötä tehdään jonkin verran, joka myös vaikuttaa maksuihin.

Toisella lapsella tanssiharrastus on 289€/kausi ja uinti 230€/kausi.

se riippuu täysin seurasta paljonko nyhtävät. Esim meidän seurassa koko vuosi maksaa 160 € eli 13 €/kk. Mielestäni aika kohtuullista kun siillä saa halutessaan jopa 5 päivänä viikossa ohjattuja harjoituksia.

Ei se riipu yksin seurasta. Toiset kaupungit tukevat urheiluseuroja, joissain päin Suomea kenttävuorot ovat seuroille ilmaisia. Osa seuroista ei palkkaa valmentajia, vaan valmentajina toimivat vapaaehtoiset vanhemmat. 

Osalla seuroista ei ole juuri minkäänlaista organisaatiota, ei ole valmennuspäällikköä, ei seurasihteeriä tms. Siellä vanhemmat hoitavat lisenssien hankkimisen ja mahdolliset siirrot itse. Vapaaehtoinen jojo tekee pitkiä päiviä ilman palkkaa, kun opastaa vanhempia tässä. Se, että tuo seuraorganisaatio puuttuu, mahdollistaa myös sen, että joku sooloilee, suosii estotta omaa lastaan toimiessaan jojona ym. Sitä on sitten aika turha yrittää muuttaa, kun mitään tukea ei saa mistään. Esimerkiksi joukkueen varojen jako voi olla mitä tahansa. 

Halvassa toiminnassa on riskinsä.

Toisella vähän alle 600/kk ja toisella hieman alle 300€/kk, harrastavat ratsastusta. Tähän päälle satunnaiset kilpailumaksut ja ylimääräiset ratsastuskerrat/kurssit n.1000€/v.  

Vierailija kirjoitti:

Ei se riipu yksin seurasta. Toiset kaupungit tukevat urheiluseuroja, joissain päin Suomea kenttävuorot ovat seuroille ilmaisia. Osa seuroista ei palkkaa valmentajia, vaan valmentajina toimivat vapaaehtoiset vanhemmat. 

Osalla seuroista ei ole juuri minkäänlaista organisaatiota, ei ole valmennuspäällikköä, ei seurasihteeriä tms. Siellä vanhemmat hoitavat lisenssien hankkimisen ja mahdolliset siirrot itse. Vapaaehtoinen jojo tekee pitkiä päiviä ilman palkkaa, kun opastaa vanhempia tässä. Se, että tuo seuraorganisaatio puuttuu, mahdollistaa myös sen, että joku sooloilee, suosii estotta omaa lastaan toimiessaan jojona ym. Sitä on sitten aika turha yrittää muuttaa, kun mitään tukea ei saa mistään. Esimerkiksi joukkueen varojen jako voi olla mitä tahansa. 

Halvassa toiminnassa on riskinsä.

Ja palkattuko tekijä ei voisi suosia omaa lastaan? ah kun ihanan naiivia.

Ymmärsitköhän sinä ihan lukemaasi? Kaikenlainen suosiminen ja sikailu on mahdollista, jos seurassa ei ole mitään sen estäviä rakenteita. Jos seurassa ei esimerkiksi ole valmennuspäällikköä, joka linjaisi, miten ikäluokkaa valmennetaan, tarkistaisi kausisuunnitelman jne, niin jojohan voi tehdä suunnitelman, jossa kaikki maksaa mutta vain se oma lapsi ja tämän kaverit pelaa. Isävalmentajat voivat suosia omia lapsiaan, eikä mitään instassia, mihin asiasta voisi valittaa, ole.

Hinta voi olla halpa, mutta myös laatu voi olla huonoa. Ja kun toiminta ei ole millään tavalla järjestäytynyttä, keinoja vaikuttaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kertoo yhteiskunnasta ja kulttuurista se, jos vanhemmat käyttävät rahaa vain pojan urheiluharrastuksiin eikä yhtään senttiä taideaineissa lahjakkaan tyttären harrastuksiin?

Meillä tyttö kuvataide, kädentaito, uinti ja tanssi. Toinen tyttö tanssi ja kuvataide, kolmas koripallo ja uinti, neljäs soittotunnit ja taidekerho. Poika judo ja yleisurheilu.