Vanheneminen on kivaa
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Ei oo. Olen 60.
Miten niin ei ole?
No eipä kyllä haittaakaan. Noutopöydästä tuli jo haettua kaikenlaista ja olo on jo suht kylläinen.
Samaa mieltä. Elämä on toistaiseksi koko ajan muuttunut paremmaksi mitä enemmän ikää on tullut.
Ainakin tämä on jotain uutta. Tarkoitan, jos jollakin on tylsää, ja elämä on yhtä ja samaa, eikä ole uusia kokemuksia, vanheneminen on jotain, mitä kukaan nuori ei ole vielä kokenut.
Tykkään kyllä. Ihanan itsevarma olo.
N55
Minä hyväksyin 54 vuotiaana täysin oman vanhemisen ja siihen liittyvät ulkonäön muutokset. Sitä ennen kasvoihin laitettu kerran pieni määrä täyteainetta, mikä aivan turhaa kohdallani. Ei mun juttu. Keho ja mieli tasapainossa.
Itse miehenä ajattelin sitten joskus 50v kiristää hieman kasvoja että näyttäisi nuorekkaammalta ja ehkä uusi perhe vielä viime metreinä. Töissä en ole käynyt kun on peritty firma missä ei tarvi käydä.
Ei siinä vanhenemisessa muu ahdista, kuin että muut lähellä alkaa kupsahtelemaan mm. omat vanhemmat.
46 ja samaa mieltä, en haluaisi olla nuorempi. Ainoa mitä ajattelen kaiholla on se aika, kun lapset olivat pieniä, alle kouluikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo. Olen 60.
Onpas. Olen 63.
Juuri elämän rajallisuuden hahmotus muuttaa suhdetta moneen asiaan. On ehkä tarkempi valinnoissaan ja ei jaksa niin miellyttää. Eikä tuo ole synonyymi huonolle käytökselle, alkaa olla vain yhä enemmän oma itsensä. Jos joku ei ymmärrä niin no big deal, eipä haittaa.
Ei ole enää. Vitunmoiset vaihdevuosioireet ja en voi käyttää hormonihoitoa.
54v.
Jaa no enpä näe naaman rupsahtamisessa mitään hyvää.
Mitä jos vanhana kuolee 99v. Mitä me sit haamuna tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Elämä on toistaiseksi koko ajan muuttunut paremmaksi mitä enemmän ikää on tullut.
Jaa, vanhemmat ja tädit ja sedät ja muut kuolee
Vanhemisessa saattaa ahdistaa elämänkokemus, mikä siis rikkaus, mutta kun haluaisi helpottaa neuvoilla jälkipolvea ja heidän elämää. Mutta kun se on vaan jokaisen elettävä suruineen ja pettymyksineen. Myös työ hoivilla on tuottaa ahdistusta, kun pelkää sinne joutuvan(ratkaisen itse kyllä asian ennen sitä) ja vielä enemmän omien vanhempien kohtalo. Muuten elämä on ihanaa ja nämä asiat eivät tietenkää sitä pilaa... Täysin🙄
Vierailija kirjoitti:
Jaa no enpä näe naaman rupsahtamisessa mitään hyvää.
Niiin.. mut sehän ei ole ainoa asia mitä vanhetessa tapahtuu. Onko näkemyksesi kapea, mammakulta?
En kaipaa edes pikkulapsiaikaa. Isoäitiydessä on oma hohtonsa, kun lastenlasten kanssa voi puuhata vain kivoja asioita ja itse on hyvin levännyt.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa edes pikkulapsiaikaa. Isoäitiydessä on oma hohtonsa, kun lastenlasten kanssa voi puuhata vain kivoja asioita ja itse on hyvin levännyt.
Etkö kaipaa vanhempiasi?
Ei oo. Olen 60.