Työt ahdistaa jo viikonloppuna

Eikö oo ketään kohtalotoveria? 

Mä olen ollut kuukauden lomalla eikä olet mennyt päivääkään tuosta ettei töihin paluu olisi ahdistanut..mutta kohtuuhyvä palkka ja kohta kuuskybäsenä en uskalla irtisanoutua 😕

No siis joo, ehkä vähän sama tilanne koska olen huomannut ettei kaksi vapaata peräkkäin jotenkin sovi vaan siinä tulee ärsytys ja ahdistuskin töihin palaamisesta kun taas yksittäinen vapaapäivä ei sitä tee (siinä tosin ärsyttää sitten se, ettei ole kuin se yksi vapaapäivä).

Jotenkin olen pähkäillyt tuon niin, että siinä yhdessä vapaassa en ehdi irtaantua työmoodista vaan se menee samalla vauhdilla kun taas tuossa tuplavapaassa ehdin jo huomata kuinka prsiistä työni on ja kuinka kivaa on olla vapaalla kun sinne ei tarvitse mennä.

Sama juttu kesäloman kanssa, että viikon-kahden pätkä ei edes tunnu lomalta kun ensin on työmoodissa loman alun ja loman lopun sitten kiukkuaa ja ahdistelee töihin paluuta. Jos saan (yleensä en) sen 4 viikkoa yhteen pötköön niin siinä sitten on jo ihan eri fiilis siinä keskellä. Toisaalta tuollaisen loman jälkeen se töihin paluu on ihan karmeaa ja itsensä todellakin joutuu pakottamaan.

Ole onnellinen, että sinulla on se työpaikka, ap. Kaupan osa-aikaisia kassan paiikojakin saattaa hakea satamäärin ihmisiä.

Joo sama juttu. Perjantaisin on hyvä fiilis, kun tietää viikonlopun koittavan. Lauantaina alkaa jo ahdistus maanantaisesta työpäivästä. Työviikon aloitan yleensä itkemällä. 

Kurjaa, että lomallakin ahdistaa. Itsellä ahdistus alkoi viimeisellä lomaviikolla. Voimia sinulle. Ahdistus on niin hirveää. Ap

Kiitos kaikille kommenteista. Se vähän helpottaa, kun on kohtalotovereita. Ei oo ihan yksin tän kanssa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ole onnellinen, että sinulla on se työpaikka, ap. Kaupan osa-aikaisia kassan paiikojakin saattaa hakea satamäärin ihmisiä.

Osaan kyllä arvostaa sitä, että on työpaikka. Toivottavasti sinäkin saisit vakituisen paikan. 

Alan tai työpaikan vaihto

Vierailija kirjoitti:

Joo sama juttu. Perjantaisin on hyvä fiilis, kun tietää viikonlopun koittavan. Lauantaina alkaa jo ahdistus maanantaisesta työpäivästä. Työviikon aloitan yleensä itkemällä. 

Voi, kurja kuulla, että itkemällä alkaa työviikko. Minulla alkaa yökkimällä ja joskus tulee ihannoksennus. 

On. Kesäloman kaksi ekaa viikkoa pyörin ahdistuksessa. Loput kaksi aloin pelätä töiden alkua. Sama sunnuntaisin. Jotenkin yritän rauhoittaa itseni että aina voin irtisanoutua vaikka hullua toki sekin olisi. Yksi elämä ja jos työ alkaa viedä mielenterveyteni niin teen jotain. Työttömyyskin ehkä vie mutta silti. 

Reilut puoli vuotta jaksoin tuollaista, sitten oli pakko luovuttaa. Siitä saakka olen ollut työttömänä, eläkkeelle varmaan seuraavaksi.

Vierailija kirjoitti:

On. Kesäloman kaksi ekaa viikkoa pyörin ahdistuksessa. Loput kaksi aloin pelätä töiden alkua. Sama sunnuntaisin. Jotenkin yritän rauhoittaa itseni että aina voin irtisanoutua vaikka hullua toki sekin olisi. Yksi elämä ja jos työ alkaa viedä mielenterveyteni niin teen jotain. Työttömyyskin ehkä vie mutta silti. 

 

mäkin oon pohtinut, että jos mielenterveys alkaa mennä haen saikkua. Ja aika lähellä uupumusta taidan jo olla. 

Vierailija kirjoitti:

Reilut puoli vuotta jaksoin tuollaista, sitten oli pakko luovuttaa. Siitä saakka olen ollut työttömänä, eläkkeelle varmaan seuraavaksi.

Mä olen nyt vuoden jaksanut. Eläke on ihan hyvä, jos tuntuu liian raskaalta. Ap

Onko teillä mitään keinoja, mikä auttaa ahdistukseen? 

Vierailija kirjoitti:

Alan tai työpaikan vaihto

Alaa olen jo vaihtanut ja tämän piti olla nyt se mun juttu. Työpaikan vaihto voisi olla yksi vaihtoehto. Oon vaan niin vähän aikaan ollut tässä nykyisessä (vuoden), että jotenkin Ootan, että ahdistus alkaisi hellittää jossain vaiheessa

Ketkä muka pääsee eläkkeelle? Pakko toivoa, että kuolee saappaat jalassa.