Kivuton tapa
En ole ollut elossa vuosiin. Yllättävästi ilman traumaa alkanut helvetillinen iskiaskipu on hiljalleen tuhonnut elämäni. Mikään kokeiltu hoito ei ole auttanut. Minulla ei ole enää sosiaalisia kontakteja, sillä kipu karkoitti kaikki ystävät. Ketään ei ole jäljellä, eikä kukaan enää vastaa puheluihini. Minulla ei ole töitä, eikä kukaan palkkaa koskaan tällaista henkilöä. Koulu on jäämässä kesken - haaskasin siihen vuosia elämästäni. Parisuhde rakoileee ja tiedän mihin tämä kaikki johtaa. Lapsi tulossa.
Olisiko parempi tehdä ainoa looginen ratkaisu?
Kommentit (12)
Ei me täällä sua aleta neuvomaan, se on jokaisen oma valinta.
Mutta sulla on siis lapsi tulossa? Kai sä nyt olet ajatellut järjestää asiat edes pienen eduksi jos ratkaisuun päätyt?
Koulu jää kesken, olet ilmeisesti nuori? Miten sun muu terveys?
On varmaan ihan sun omasta sinnikkyydestä kiinni kuinka päättäväisesti etsit apua ja ratkaisuja kipuun. Tiedän muutaman, jotka käy lääkkeensä katukaupasta kun lääkäriltä ei saa, enkä heitä siitä tuomitse. Pilven kasvatus? En siis itse käytä, mutta on väärin että asioihin olis lääke mutta sitä ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Ei me täällä sua aleta neuvomaan, se on jokaisen oma valinta.
Mutta sulla on siis lapsi tulossa? Kai sä nyt olet ajatellut järjestää asiat edes pienen eduksi jos ratkaisuun päätyt?
Koulu jää kesken, olet ilmeisesti nuori? Miten sun muu terveys?
On varmaan ihan sun omasta sinnikkyydestä kiinni kuinka päättäväisesti etsit apua ja ratkaisuja kipuun. Tiedän muutaman, jotka käy lääkkeensä katukaupasta kun lääkäriltä ei saa, enkä heitä siitä tuomitse. Pilven kasvatus? En siis itse käytä, mutta on väärin että asioihin olis lääke mutta sitä ei saa.
Sinulla on ainakin suuri häiriö-empatian puutos.
Vierailija kirjoitti:
Ei me täällä sua aleta neuvomaan, se on jokaisen oma valinta.
Mutta sulla on siis lapsi tulossa? Kai sä nyt olet ajatellut järjestää asiat edes pienen eduksi jos ratkaisuun päätyt?
Koulu jää kesken, olet ilmeisesti nuori? Miten sun muu terveys?
On varmaan ihan sun omasta sinnikkyydestä kiinni kuinka päättäväisesti etsit apua ja ratkaisuja kipuun. Tiedän muutaman, jotka käy lääkkeensä katukaupasta kun lääkäriltä ei saa, enkä heitä siitä tuomitse. Pilven kasvatus? En siis itse käytä, mutta on väärin että asioihin olis lääke mutta sitä ei saa.
Jos sinulla ei ole mitään positiivista annettavaa toiselle ihmiselle niin kannattaisi olla vastaamatta. Voi löytyä ihmisiä, jotka pystyvät antamaan jotain sellaista palautetta, josta ap voisi saada apua tai ainakin henkistä tukea. Kovin ikävä ja surullinen hänen tilanteensa on.
Lopullinen ratkaisu on lopullinen ratkaisu ja siksi se tulee säästää vain ja ainoastaan toivottomaan tilanteeseen. Toisaalta tämä lopullinen ratkaisu on täysin kunkin ihmisen oma päätös, ei pappien. ei poliitikkojen, ei poliisin, ei kenenkään muun.
Tilanteesi voi vaikuttaa sinusta itsesäsi tällä hetkellä subjektiivisesti todelliselta, mutta näin ulkopuolelta tarkasteltuna tilanteesi ei ole lainkaan toivoton vaan paljon on tehtävissä.
Päivä paistaa vielä risukasaankin, ainakin useimmiten. Mukavaa viikonloppua ja pian alkavaa syksyä. Älä jää yksin vellomaan mustuudessasi vaan tee sitä mistä pidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me täällä sua aleta neuvomaan, se on jokaisen oma valinta.
Mutta sulla on siis lapsi tulossa? Kai sä nyt olet ajatellut järjestää asiat edes pienen eduksi jos ratkaisuun päätyt?
Koulu jää kesken, olet ilmeisesti nuori? Miten sun muu terveys?
On varmaan ihan sun omasta sinnikkyydestä kiinni kuinka päättäväisesti etsit apua ja ratkaisuja kipuun. Tiedän muutaman, jotka käy lääkkeensä katukaupasta kun lääkäriltä ei saa, enkä heitä siitä tuomitse. Pilven kasvatus? En siis itse käytä, mutta on väärin että asioihin olis lääke mutta sitä ei saa.
Jos sinulla ei ole mitään positiivista annettavaa toiselle ihmiselle niin kannattaisi olla vastaamatta. Voi löytyä ihmisiä, jotka pystyvät antamaan jotain sellaista palautetta, josta ap voisi saada apua tai ainakin henkistä tukea. Kovin ikävä ja surullinen hänen tilanteensa on.
Ne "kyllä se siitä", "elämä on lahja" ja "aina löytyy apua"-fraasit on lähinnä vttuilua ja syyllistämistä ja saa tuntemaan olon vaan vielä pahemmaksi.
Terveisin toinen vakavasti masentunut kipupotilas joka sitä apua ja itsehoitoa on yrittänyt ja on itsekin itsarin partaalla.
Oliko sulla nyt sitä positiivista sanottavaa?
Mulla on ainakin tosiaan helpottanut se, että mulla on lupa tää päättääkin ilman syyllisyyttä.
Oletko kokeillut pilatesta, kuntosalia ja säännöllistä kävelyä? Vai odottanut vaan passiivisena, että joku muu hoitaa sinua?
Uskokaa pois, aivan kaikki medullastrimulaattoria lukuun ottamatta on kokeiltu tuloksetta.
Kiitoksia kuitenkin vastaukssísta.
Naprapaatti sai mut kuntoon, oletko sitä kokeillut?
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa pois, aivan kaikki medullastrimulaattoria lukuun ottamatta on kokeiltu tuloksetta.
Kiitoksia kuitenkin vastaukssísta.
Muulla on endometrioosi joka tuottaa saakelinmoisia kipukohtauksia johon ei auta kuin opioidit, joita lääkäri ei määrää.
Mulla yllättäen väheni kivut, kun sain masennukseen sähkömyssyhoitoa. Ne tosin palasi kun myssyhoito loppui.
Koita pysyä pinnalla.
Tiedän mitä iskiaskipu voi pahimmillaan olla, sivusta seuranneena.
Omalla miehellä kokeiltiin kaikkea, kunnes yhtenä aamuna mies polvillaan sängyn vieressä ääneen itkien. Ei auttanut kuin soittaa ambulanssi, sai morfiinia kipuun ja sairaalaan. Vahvojen kipulääkkeitten kanssa odotttamaan operaatiota, operoitiin ja kipu ei poistunut kokonaan, aika ajoin vaivaa mutta paljon lievempänä.
Ei kuulemma voi taata että kokonaan pois saadaan mutta uuden elämän sai kyllä ja pystyy elämään normaalia elämää ja tkemään työtä ja osallistumaan kaikkeen. Ja mies nyt 34.
Emme asu Suomessa joten en tiedä miten siellä tässä tapauksessa toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mitä iskiaskipu voi pahimmillaan olla, sivusta seuranneena.
Omalla miehellä kokeiltiin kaikkea, kunnes yhtenä aamuna mies polvillaan sängyn vieressä ääneen itkien. Ei auttanut kuin soittaa ambulanssi, sai morfiinia kipuun ja sairaalaan. Vahvojen kipulääkkeitten kanssa odotttamaan operaatiota, operoitiin ja kipu ei poistunut kokonaan, aika ajoin vaivaa mutta paljon lievempänä.
Ei kuulemma voi taata että kokonaan pois saadaan mutta uuden elämän sai kyllä ja pystyy elämään normaalia elämää ja tkemään työtä ja osallistumaan kaikkeen. Ja mies nyt 34.
Emme asu Suomessa joten en tiedä miten siellä tässä tapauksessa toimitaan.
Suomessa kivunhoito on säälittävää. Menepä kysymään jotain buranaa vahvempaa, saat narkkarin leiman.
Sama kun bentsoissa. Ihmisiä mieluummin kituutetaan neljän seinän sisässä työkyvyttömänä kuin annetaan se muutaman euroa maksava lääke jolla pysyy elämässä kiinni ja toimivana ihmisenä.
Ja sit epätoivoiset lähtee hakemaan apua joko kadulta tai Alkosta tai tekee sen lopullisen ratkaisun. Ja se on kyllä noteerattu että samaan aikaan kuin lääkärien määräykset oikeissa lääkkeissä vähenee, niin katukauppa ja kuolemat lisääntyy mutta silti ei aleta miettimään potilaita ja työkuntoa ja toimintakykyä.
Pistää vihaksi. Missä lääkäreiden vastuu?
mene ammattinsa osaavalle naprapaatille melkein uskallan luvata että vaiva katoaa 5-6 käynnin jälkeen, mikäli ei ole jo kymmeniä vuosia ollut hoitamatta että on ehtinyt aiheuttaa pysyvää vikaa