Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen päivähoito erittäin aralle ja lapsia pelkäävälle 3-vuotiaalle?
08.02.2011 |
Lapseni on todella arka ja hitaastilämpiävä, ja pelkää muita lapsia. Lapsi oli vuosi sitten pph:lla hoidossa muutaman kuukauden, mutta ei sopeutunut lainkaan vaan pelkäsi hoitoon menoa niin, että tärisi pelosta aamuisin. Otimme hänet takaisin kotihoitoon.
Nyt hoitovapaani on kuitenkin päättymässä, joten lapsen on mentävä hoitoon. Millainen hoitomuoto sopisi parhaiten tällaiselle lapselle? Aluksi ajattelimme, että pph on ihanteellinen, mutta nyt olemme miettineet, että olisiko sittenkin parempi olla päiväkodissa, jossa on useampia aikuisia ja ehkä ainakin alkutotuttelun aikana enemmän tukea ja syliä? Ja isommasta ryhmästä voisi myös löytyä toinen samanluonteinen kaveri?
Olemme yrittäneet totuttaa lasta muihin lapsiin kerhossa, leikkipuistossa ja oman pihan hiekkalaatikolla, mutta siitä ei tunnu olevan apua. Lapsi on tuttujen aikuisten seurassa iloinen, vilkas ja reipas.
Toivoisin erityisesti ammattilaisten mielipiteitä, mutta muutkin saavat kommentoida! Toivon kuitenkin asiallisia kommentteja.
Kommentit (20)
kun teemme mieheni kanssa molemmat paljon töitä kotona.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päiväkodisssa hoitajat ennättävät sen paremmin huomioida arkaa lasta. Siellähän on enemmän lapsia hoitajaa kohti, kuin pph:lla. Ja melukin on monesti aika kova. Ottakaa kuitenkin selvää, millaisia vaihtoehtoja päiväkodeissa on tarjolla teille. Ja sitten voitte tehdä paremmin päätöksiä.
itse olen ryhmiksessä töissä ja mun mielestä se vois olla hyvä aralle lapselle. Meillä esimerkiksi on 3 aikuista ja 17 lasta. Ja on se hoitomuoto mikä tahansa muistakaa aloittaa tutustuminen hyvissä ajoin. Monesti on vanhempia jotka käy lapsen kanssa kerran tai kaksi tutustumassa ja sitten pitäisikin jäädä yksin hoitoon ja pitkäksi päiväksi. Ja jos on vaan mahdollista ensimmäiset hoitopäivät olisi hyvä pitää mahdollisimman lyhyinä (ei heti kymmentä tuntia, koska alku on lapselle rankkaa)
Meillä ryhmiksessä pyritään uuden lapsen kanssa siihen, että lapsi saa niin paljon syliä ja aikuisen huomiota niin paljon kun se vaan suinkin on mahdollista.
Päiväkoti ei taida olla aralle hyvä paikka, jos pelkää muita lapsia. Perhepäivähoitajia on joka lähtöön, etsi motivoitunut hoitaja.
Päiväkodissa lapsesi ei voi saada koko ajan aikuisen turvaa, jos ryhmässä on parikymmentä lasta. Perhepäivähoitajalla on vain 4 hoitolasta.
Terv. lto
Ammattitaitoinen henkilökunta osaa ottaa ujonkin lapsen tarpeet huomioon.
Suosittelen sinulle luettavaksi Keltikangas-Järvisen kirjaa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Siinä on hienoja asioita ujon lapsen rohkaisuun.
Anna lapselle aikaa, rohkaisua. Älä puhu hänen kuultensa, että lapsi on arka tai ujo. Vahvista hyviä puolia, iloitse ihanasta lapsestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tosiaan oli vuosi sitten pph:lla, mutta se ei tuntunut sujuvan yhtään. Pph vaikutti mukavalta, mutta jotenkin lapsi ei tuntenut oloaan turvalliseksi hoidossa.Mietin, että ehkä kemiat eivät ihan kohdanneet: pph on hyvin jämpti ja ripeä täti, ja lapseni taas on hitaasti lämpiävä; ehkä lasta ahdisti se, että kaikki tapahtui nopeasti eikä muutoksiin saanut sopeutua? En tiedä.
Täytyy varmaan myös vaatia, että totuttelujakso olisi pidempi. Viime kerralla se jäi tosi lyhyeksi; pari tuntia kahtena päivänä, ja sitten täysiä päiviä. Itse olin varautunut pidempäänkin, mutta pph oli sitä mieltä, että reippaasti vaan alkuun; kuulemma pitkä totuttelu tekee vaan hoidon aloittamisen vaikeammaksi.
ap
todellakaan ole mikään ammattilainen mutta jotenkin tuntuisi, että pph olisi ehkä parempi vaihtoehto kuin päiväkoti. Siis tietenkin jos löytyy joku hyvä pph.
Meillä on myös arka lapsi (joskaan ei niin varmaankaan niin arka kuin teidän) on ollut yksityisellä perhepäivähoitajalla joka on aivan ihana ihminen. Lapsi viihtyy siellä todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kuopusta ei olisi millään voinut laittaa hoitoon vielä 2-vuotiaana, oli luonteeltaan sellainen. Vähän vaille kolmivuotiaana aloitti ja kyllä sekin vuosi oli aika takkuista. Hänelle 4-vuotiaana aloittaminen olisi ollut parempi. Vasta 6-vuotiaana alkoi viihtyä päiväkodissa, nyt on reipas ekaluokkalainen.
Tällä haluan sanoa sitä, että jos viime vuonna ei sujunut, niin ehkä nyt kuitenkin sujuu jo paremmin. Joku pieni lapsiryhmä, oli se sitten pph, ryhmis tai sellalinen päiväkoti, jossa ollaan pienryhmissä.
En ole ammattilainen.
Meidän kuopusta ei olisi millään voinut laittaa hoitoon vielä 2-vuotiaana, oli luonteeltaan sellainen. Vähän vaille kolmivuotiaana aloitti ja kyllä sekin vuosi oli aika takkuista. Hänelle 4-vuotiaana aloittaminen olisi ollut parempi. Vasta 6-vuotiaana alkoi viihtyä päiväkodissa, nyt on reipas ekaluokkalainen.
Tällä haluan sanoa sitä, että jos viime vuonna ei sujunut, niin ehkä nyt kuitenkin sujuu jo paremmin. Joku pieni lapsiryhmä, oli se sitten pph, ryhmis tai sellalinen päiväkoti, jossa ollaan pienryhmissä.
En ole ammattilainen.
Mielelläni otan muiltakin kokemuksia vastaan!
Varmaan sujuu jo vähän paremmin kuin viime vuonna, mutta edelleen lapsi pelkää muita lapsia ihan hirveästi. Kun ollaan puistossa/pihalla, niin lapsi leikkii iloisena, KUNNES paikalle tulee joku muu lapsi. Sen jälkeen lapsi istuu sylissäni ja hokee paniikissa "pois, pois, kotiin". Ei auta, vaikka yritän johdatella leikkimään.
Tämän vuoksi arvelen, että vaikeuksia voi olla tiedossa...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuja tai muita lapsituttavia, joiden kanssa voisi harjoitella leikkimistä ja samassa tilassa olemista? Pelkääkö lapsesi kaikkia muita lapsia yhtä paljon?
Kun ollaan puistossa/pihalla, niin lapsi leikkii iloisena, KUNNES paikalle tulee joku muu lapsi. Sen jälkeen lapsi istuu sylissäni ja hokee paniikissa "pois, pois, kotiin". Ei auta, vaikka yritän johdatella leikkimään.
ap
Lähdettekö kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuja tai muita lapsituttavia, joiden kanssa voisi harjoitella leikkimistä ja samassa tilassa olemista? Pelkääkö lapsesi kaikkia muita lapsia yhtä paljon?
Käydään joka päivä pihalla leikkimässä talon muiden lasten kanssa, ja on myös tavattu kavereideni lapsia (niitä tosin harvoin, koska hyvillä ystävilläni ei vielä ole lapsia). Lapseni pelkää lapsia edelleen. Näitä "tuttuja" lapsia lapseni pelkää ehkä vähän vähemmän, ja on jopa muutaman kerran innostunut puoliksi leikkimään yhden samanikäisen ja yhtä ujon tytön kanssa. Mutta nyt tuo tyttö muutti toiseen kaupunkiin, eikä lapseni uskalla leikkiä muiden kanssa.
ap
Kun ollaan puistossa/pihalla, niin lapsi leikkii iloisena, KUNNES paikalle tulee joku muu lapsi. Sen jälkeen lapsi istuu sylissäni ja hokee paniikissa "pois, pois, kotiin". Ei auta, vaikka yritän johdatella leikkimään.
apLähdettekö kotiin?
Kun lapsi alkaa olla niin peloissaan, että vääntää itkua, kiskoo minua kodin suuntaan ja huutaa kotiin, kotiin. Jos ei lähdetä kotiin, niin seuraavana päivänä sitten lapsi kieltäytyy kokonaan lähtemästä ulos.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ollaan puistossa/pihalla, niin lapsi leikkii iloisena, KUNNES paikalle tulee joku muu lapsi. Sen jälkeen lapsi istuu sylissäni ja hokee paniikissa "pois, pois, kotiin".
Kun lapsi alkaa olla niin peloissaan, että vääntää itkua, kiskoo minua kodin suuntaan ja huutaa kotiin, kotiin. Jos ei lähdetä kotiin, niin seuraavana päivänä sitten lapsi kieltäytyy kokonaan lähtemästä ulos. ap
Onko lapsella muita käytösongelmia? Joku perheterapia voisi auttaa muuten lapsellasi tulee olemaan vaikeaa tulevat vuodet. Sisaruksia ilmeisesti ei ole?
Kun ollaan puistossa/pihalla, niin lapsi leikkii iloisena, KUNNES paikalle tulee joku muu lapsi. Sen jälkeen lapsi istuu sylissäni ja hokee paniikissa "pois, pois, kotiin".
Kun lapsi alkaa olla niin peloissaan, että vääntää itkua, kiskoo minua kodin suuntaan ja huutaa kotiin, kotiin. Jos ei lähdetä kotiin, niin seuraavana päivänä sitten lapsi kieltäytyy kokonaan lähtemästä ulos. ap
Onko lapsella muita käytösongelmia? Joku perheterapia voisi auttaa muuten lapsellasi tulee olemaan vaikeaa tulevat vuodet. Sisaruksia ilmeisesti ei ole?
Psykologin arvio on, että lapseni on "normaali", mutta luonteeltaan äärimmäisen arka. Mitään käytösongelmia ei ole, lapsi on uhmaikäiseksi todella kiltti. Lapsi on tuttujen seurassa sosiaalinen, empaattinen ja ihana, joten en itsekään usko, että hänellä olisi mitään "häiriötä".
Sisaruksia ei ole. Toivoisin kovasti lapselle sisarusta juuri tämän arkuuden takia, mutta mies ei halua toista lasta :(
ap
Tavallaan perhepäivähoito voisi olla lapsellesi ihanteellisin hoitomuoto MUTTA ehkä olisi kuitenkin jo tässä vaiheessa syytä totuttautua isompaan lapsiryhmään. Muuten se varsinainen "kriisi" eli isompaan lapsiryhmään tottuminen vain siirtyy eteenpäin. Vaikka lapsi on ujo ja arka, niin häntä ei ehkä kannata pitää koulun alkuun asti pienessä ryhmässä tai perhepäivähoitajalla, jolla saattaa olla vain taaperoita hoidettavia (ainakin meillä pph hoitaa lähinnä alle 3v lapsia ja yli 3v menevät päiväkotiin ellei ole pienempää sisarusta).
Onko teidän lähistöllä yksityistä päiväkotia? Meidän ujo ja arka poika aloitti pienehkössä yksityisessä päiväkodissa ollessaan 3,5v. Sopeutumiseen meni puolisen vuotta mutta henkilökunnalla oli aikaa ja kärsivällisyyttä huomioida lapsen persoona ja tarpeet. Perhepäivähoitoa mietin aluksi 1,5v pikkuveljen takia mutta näin jälkikäteen pieni päiväkoti oli parempi vaihtoehto nimenomaan aran lapsen kannalta. Ryhmis on varmaan vastaavanlainen eli lapsia on kuitenkin vähemmän kuin päiväkodeissa yleensä.
Meidän arka poika on nyt 8v; hän on tietysti edelleen melko arka ja ujo - ja tiedostaa itsekin nämä piirteet itsessään. Mutta ei se ole haitannut ja luokkatoveritkin suhtautuvat häneen hyvin eikä kiusaamista ole esiintynyt. Poika saattaa esim. kertoa välitunnilla katselleensa mitä toiset tekevät - häntä ei siis tunnu häiritsevän se, jos hän katselee ja kuljeskelee yksikseen. Mutta pääsääntöisesti hän touhuaa välitunnilla muiden mukana eli yksikseen oleminen on vähentynyt koko ajan. Kotioloissa meidänkin poika on reipas ja vilkas; uudet tilanteet ovat vieläkin välillä haastellisia mutta uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu helposti.
Tavallaan perhepäivähoito voisi olla lapsellesi ihanteellisin hoitomuoto MUTTA ehkä olisi kuitenkin jo tässä vaiheessa syytä totuttautua isompaan lapsiryhmään. Muuten se varsinainen "kriisi" eli isompaan lapsiryhmään tottuminen vain siirtyy eteenpäin. Vaikka lapsi on ujo ja arka, niin häntä ei ehkä kannata pitää koulun alkuun asti pienessä ryhmässä tai perhepäivähoitajalla, jolla saattaa olla vain taaperoita hoidettavia (ainakin meillä pph hoitaa lähinnä alle 3v lapsia ja yli 3v menevät päiväkotiin ellei ole pienempää sisarusta).
Onko teidän lähistöllä yksityistä päiväkotia? Meidän ujo ja arka poika aloitti pienehkössä yksityisessä päiväkodissa ollessaan 3,5v. Sopeutumiseen meni puolisen vuotta mutta henkilökunnalla oli aikaa ja kärsivällisyyttä huomioida lapsen persoona ja tarpeet. Perhepäivähoitoa mietin aluksi 1,5v pikkuveljen takia mutta näin jälkikäteen pieni päiväkoti oli parempi vaihtoehto nimenomaan aran lapsen kannalta. Ryhmis on varmaan vastaavanlainen eli lapsia on kuitenkin vähemmän kuin päiväkodeissa yleensä.
Meidän arka poika on nyt 8v; hän on tietysti edelleen melko arka ja ujo - ja tiedostaa itsekin nämä piirteet itsessään. Mutta ei se ole haitannut ja luokkatoveritkin suhtautuvat häneen hyvin eikä kiusaamista ole esiintynyt. Poika saattaa esim. kertoa välitunnilla katselleensa mitä toiset tekevät - häntä ei siis tunnu häiritsevän se, jos hän katselee ja kuljeskelee yksikseen. Mutta pääsääntöisesti hän touhuaa välitunnilla muiden mukana eli yksikseen oleminen on vähentynyt koko ajan. Kotioloissa meidänkin poika on reipas ja vilkas; uudet tilanteet ovat vieläkin välillä haastellisia mutta uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu helposti.
Meillä ei taida olla lähellä yksityisiä päiväkoteja, en ainakaan tiedä, että olisi. Voisin kyllä selvittää. Onko sellainen kovin kallis? Mieheni on opiskelija ja minäkin olen pienipalkkaisella alalla.
Ryhmistä olemme myös miettineet. Lähellä onkin yksi ryhmis, mutta vähän huolettaa se, että lapseni päätyisi luultavasti samaan ryhmään erään piha"kaverin" kanssa, joka ei ole hirmu mukava; tönii ja kiusaa pienempiään. Lapseni pelkää häntä jo valmiiksi...
ap
oletko ottanut selvää muista perhepäoivähoitajista kuin tästä yhdestä jossa lapsenne jo oli.
mielestäni tutustuminen voisi olla pidempi.
itse olen yksityinen pph ja mullao li ihan 2 kukkauden aikana ykis lapsi tutustumassa monta kertaa.
mielestäni niin monta kertaa kuin lapsi ja vanhempi tuntee tarvitsevansa.
kun hoitaja tulee lähes ystäväksi, onnistuu hoidon aloituskin varmasti pehmeästi.
itse ne laittaisi suureen ryhmään.
ja meillä yksityisillä on ihan isojakin lapsia hoidossa, mullakin on 2, 3, 4 ja 5v. lapset hoidossa.
kunnallisessa kunta päättää että 4 vuotiaat laitetaan päiväkotiin ja pienemmät vaan pph:lle.
yksityisellä päättää hoitaja ja vanhemmat.
eli etsikää hoitaja joka ottaa teidät useasti tutustumaan.
mutta se että hoito kun alkaa, eteen tulee varmasti muutama ero itku. niistä tuskin eroon pääsee kukaan.
ainakaan arka lapsi.
toki se menee ohi ajan kanssa.
äidin vaan pitää sanoa reippaasti heipat lapselle ja lähteä. lapselle ei sovi näyttää sitä omaa ahdistusta, koska lapsi luulee että on kamala pikaa kun äitikin itkee. itkut kannattaa itkeä sitten siellä omassa autossa, kun lapsi viety hoitoon.
Alue: Aihe vapaa
Eli sama hoitaja hoitaa kolmen perheen lapsia, vuoronperään viikottain eri kodeissa. Tai palkkaatte omatoimisesti teille kotiin hoitajan ja huhuilette jotain toista perhettä kaveriksi, niin että hoitopaikka on teidän kotinne.