Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Australialainen biolääketieteen maisteri Zac Darrock teki 250 työhakemusta - jopa Postin lajittelukeskuksesta tuli hylky
01.08.2024 |
"Australiassa istuin muutaman kerran sairaalani rekrytointiryhmissä. Siellä vallitsi syvä inho hyvä veli -verkostoja kohtaan. Työpaikoista halutaan aina ilmoittaa laajasti, vaikka hyvä sisäinen hakija olisi jo tiedossa.
Suomeen tultuani sain kollegoilta tietää, että suuri osa työpaikoista jaetaan verkostojen ja sukulaisuuksien tai ystävyyksien kautta. Ensin pidin sitä ällöttävänä. Nyt näen, että se kertoo eroista luottamuskäsityksessä.
Australiassa perusoletus on, että rekrytoija luottaa hakijan suosittelijoihin. Suomalainen rekrytoija taas luottaa vain ihmiseen, jonka tuntee entuudestaan.
Kommentit (212)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ai, mä luulin että sinne töihin vaan "mennään".
-riikka p
Miksi Posti palkkaisi lajitteluun korkeakoulutetun? Hakisi johtotehtäviin.
Suominaiset: koulutus kannattaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liberaalien mukaan kuitenkin "huutava työvoimapula", eiku...
Miksi ei opettele suomea? Ei itsekkään arvostaisi ihmistä joka ei puhu englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi Posti palkkaisi lajitteluun korkeakoulutetun? Hakisi johtotehtäviin.
Täällähän hoetaan että jos ei saa oman alan töitä niin sitten mitä tahansa töitä.
No, niitä "mitä tahansakaan" ei saa. Hakijoita on satoja ellei tuhansia ja paikkoja avautuu muutama kappale vuodessa.
Suomessa on sairas työkulttuuri monella tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei osaa suomea, niin työnantajalle on todella kallis riski palkata töihin. Lisäksi hn on kandi eikä maisteri, joten meillä ei oikein ole sopivia työpaikkoja, koska kandista ei ole vielä tutkijaksi.
Pärjääkö Australiassa pelkällä suomella, voiko siellä vedota, että on väärin vaatia kielitaitoa?
Muistan takavuosilta, ehkä 10 vuoden takaa, kun tv:ssä haastateltu täysin suomalainen biopuolen tohtori opiskeli bioanalyytikoksi tai joksikin näytteenottajaksi, kun ei muuten työllistynyt. Ei siis mitään uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei duunaripaikkoihin yleensä palkata edes akateemisia. Palkkatuki- ja kuntoutuspaikat ovat tästä poikkeus. Pelkkä kielen osaaminen ei riitä, vaan syitä olla palkkaamatta löytyy joka sormelle.
Voisin veikata, ettei osaaminen ole kovin kovalla tasolla, jos ei alansa firmaan pääse töihin. Ts. parempia hakijoita riittää tai osaaminen ei riitä alkuunkaan. Työkokemusta voi olla, mutta vääränlaisista tehtävistä. Tutkintohan ei ole mikään tae osaamiselle. Biolääketiedekin on kansainvälinen ala, puhutaan varmasti englantia tarvittaessa, joten siitä ei varmasti kiinni jää.
Pienissä firmoissa usealla kielellä toimiminen voi kyllä olla rasite, koska käytännössä työtä ja kustannuksia tulee paljon lisää kaiken kääntämisestä. Työtekijöitä voi myös vi-uttaa englanniksi jatkuvasti puhuminen, ettei yhdelle tulisi paha mieli,
Kannattaa opetella suomi hyvin. Ei Ausseistakaan saa töitä, jos ei osaa puhua paikallisten kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisäänpäin lämpeävä paskamaa jota en todellakaan puolustaisi konfliktitilanteessa. Jos ei kuulu oikeisiin sukuihin jotka olleet hillotolpilla siellä 70-luvulta niin tiiliseinä tulee eteen vaikka olisi oman alansa arxiv/ncbi julkaistu asiantuntija.
Oliko kielitaitoa? Osaako Suomea?
Mistä vetoa, ettei häntä ole kiinnostanut paskaakaan oppia Suomea, ja nyt kun ei sitä osaa ja siksi ei saa töitä, niin itkeä ruikuttaa kuin mikäkin uhri. 🙄.
Sitä paitsi. Suomessa ne "suosittelijat" eivät saa kertoa mitään negatiivista työnhakijasta, joten onko mikään ihmekään ettei luoteta ihmisiin, jotka on pakotettuja keksimään jotain positiivista henkilöstä ja salailemaan tämän todellisen luonteen ja työmoraalin? No niin, niinpä, ei herätä luottamusta.
Suomessa nepotismi, korruptio, ikärasismi ja intersektionaali feminismi.
Jos niistäkin selviää on kuitenkin vielä edessä se ettei töitä yksinkertaisesti kaikille haluaville ole, yli 300 000 työtöntä kertoo karua sanomaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei duunaripaikkoihin yleensä palkata edes akateemisia. Palkkatuki- ja kuntoutuspaikat ovat tästä poikkeus. Pelkkä kielen osaaminen ei riitä, vaan syitä olla palkkaamatta löytyy joka sormelle.
No onko hän työtä hakiessa ilmoittanut olevansa akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Voisin veikata, ettei osaaminen ole kovin kovalla tasolla, jos ei alansa firmaan pääse töihin. Ts. parempia hakijoita riittää tai osaaminen ei riitä alkuunkaan. Työkokemusta voi olla, mutta vääränlaisista tehtävistä. Tutkintohan ei ole mikään tae osaamiselle. Biolääketiedekin on kansainvälinen ala, puhutaan varmasti englantia tarvittaessa, joten siitä ei varmasti kiinni jää.
Pienissä firmoissa usealla kielellä toimiminen voi kyllä olla rasite, koska käytännössä työtä ja kustannuksia tulee paljon lisää kaiken kääntämisestä. Työtekijöitä voi myös vi-uttaa englanniksi jatkuvasti puhuminen, ettei yhdelle tulisi paha mieli,
Kannattaa opetella suomi hyvin. Ei Ausseistakaan saa töitä, jos ei osaa puhua paikallisten kieltä.
Mitä asiantuntijuutta tarvitsee purilaisten paistoon tai postinlajitteluun? Näitä voi tehdä vaikka kehitysvammainen.
Töitä ei yksinkertaisesti OLE kaikille hakijoille.
Propsit artikkelin akateemiselle pakinaiselle joka opetellut ahkerasti suomea ja katsoo suomenkielisiä sarjoja jotta jää paremmin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Liberaalien mukaan kuitenkin "huutava työvoimapula", eiku...
Ei se tarkoita sitä, että hommiin palkattaisiin kaikenmaailman kielitaidottomia.... 🙄
Alue: Aihe vapaa
https://www.hs.fi/visio/art-2000010550761.html