Sinä joka et koskaan tunnu saavan parisuhteeseen niitä haluamiasi ihmisiä

Miehenä olen huomannut, että parisuhdetta ei saa, vaikka hyväksyisi hieman alle oman tason olevan naisen. Nainen yleensä haluaa noin kaksi tasoa omaa tasoaan paremman miehen.

Haluan vähintään tasoni ylärajalla olevan. En halua minulle jäävän fiilistä, että olisinko voinut saada parempaakin.

Mussa on joku kauhea vika, joka tekee minusta vastenmielisen tai vähintään epäkiinnostavan. En vain tiedä mikä se vika on.

Olen keskinkertainen - en halua keskinkertaista. Paradoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Miehenä olen huomannut, että parisuhdetta ei saa, vaikka hyväksyisi hieman alle oman tason olevan naisen. Nainen yleensä haluaa noin kaksi tasoa omaa tasoaan paremman miehen.

Kaksi tasoa??? Nyt on taas tärähtänyttä tekstiä. Miten tuollaisesta pöljyydestä pääsisi edes kahta tasoa alemmas? 

Huonoa tuuria. Varmaan aktiivisuuden puutettakin. Ja jokin luonteenpiirteeni kai. Kun en vielä näin kuusikymppisenäkään tiedä syytä, se jäänee lopullisesti selvittämättä.

Syynä on vaatimaton ulkonäkö yhdistettynä huonoihin sosiaalisiin taitoihin. Sosiaalisia taitoja voi harjoitella ja olenkin parantanut niitä, mutta tajuan kyllä ettei minusta tule siinä taidossa hyvää. En vain osaa olla luonteva ja ymmärtää kaikkea mitä toinen käytöksellään viestittää.

Sekä että. Huonoa tuuria etten ollut bileissä juuri silloin kun olisi ollut mahdollisuus. Omaa huonoutta kun olen käytökselläni mokannut. Tai sitten nainen ei ole alunperinkään ollut kiinnostunut minusta eikä mieli ole muuttunut.

Tiedän. En osaa tehdä naiseen kemiaa tai kipinää enkä keksi miten sitä voisi harjoitella.

Lähinnä kun ei ole syntynyt pitkäksi ja komeaksi ja just sillä oikealla persoonalla varustetuksi. Näin se vaan on.

Veikkaan että lähes jokainen etsii silloin syytä itsestään tyyliin "en ole tarpeeksi hyvännäköinen", "en ole tarpeeksi kiinnostava" tai vähän optimistisemmat "en osannut taaskaan tuoda esiin sitä, miten kiinnostava olen". Äärimmäisen harva ajattelee, että kyse on vain huonosta tuurista.

Oikeastihan syy harvoin on noin mustavalkoisen yksiselitteinen, vaan se voi olla yhdistelmä vähän kaikkea. Suhde ja se, kenestä kiinnostuu, on kuitenkin monen asian summa sekin.

Kierrän kaikki tasoajattelijat kaukaa.

Ihminen ei ole kulutushyödyke ja parisuhteen tulee perustua välittämiseen ja vastavuoroisuuteen, ei markkina-arvo  ajatteluun.

Olin nuorempana kranttu sekä ujo. Ihan omasta syystäni olen yksin. 

Tasojankkaajan taso on aina nolla, lähdetään siitä.

Kannattaa muistaa, että tasojankkaajasta jankkaajat ovat aina automaattisesti katkeria pulleita ja rumia luu...sereita. :D Luulevat olevansa kymppejä ja katkeroituvat kun eivät sitten sellaista saa. Eivät koskaan tule hyväksymään tasoistaan kumppania ja parempia eivät saa ja sekös heitä kiukuttaa. :D