Elämä on nykyään jotenkin tosi masentavaa, tämä aika on sellainen
Korona ja sen jälkeen Ukrainan sota muuttivat paljon, eikä oikein mikään tunnu enää olevan samoin, kuin ennen niitä. Perusturvallisuuden järkkyminen ja jopa sodan uhka, sähkön ja ruoan hinnan kallistumiset ym. elämään vaikuttava jättivät pysyvän varjon. Yleinen tunnelma on ollut paljon ankeampi ja kaikki jotenkin harmaata noiden jälkeen. Ihmisten ahdistus, pahoinvointi lisääntyneet. Itsekään ei oikein enää tavoita sitä entistä fiilistä, vaikka kuin yrittäisi, koska kaikki tuntuu muuttuneen ja se masentaa. Jokin hohto ja positiivisuus, tulevaisuuden odottaminen puuttuu. Ensimmäistä kertaa elämässä ei näe oikein mitään odotettavaa tulevalta. Omassakin elämässä ollut ihme kriisejä ja jatkuvaa epäonnea viimeiset pari vuotta. Tuntuu, että kaikki mennyt päin peetä. Sitten nämä jatkuvalla syötöllä kauheat uutiset lähes päivittäin jostain murhista, i-m tapauksista, koulu ampumiset ym. Aina, kun lukee uutisia niin jotain pahaa on tapahtunut. Tuntuu, että nykyään nämä on lisääntyneet. Miettii, että onko ihmiset ja koko yhteiskunta, koko maailma mennyt aivan sekaisin? Itse muistelen kaipauksella lähes koko ajan 80-90 lukuja nykyään, kun tämä nykyisyys tuntuu niin ankealta.
- N46-
Kommentit (5)
Tv ja kännykät ym pois ja elämä on mitä on. Turha murehtia maailman asioista. TIETO LISÄÄ TUSKAA!!!
Jos asuisi korvessa ei tietäisi mistään maailmalla tapahtuvasta. Olisi vain se oma elämä sellaisena millainen sen haluaa olla.
Ei kannata lukea liikaa, kun ahdistaa. Yrittää tehdä elämästä hyvää, maalima on mikä on. Voi kohdella toisia ihmisiä hyvin. Pieniä juttuja ja parempi mieli.
Ei 90-lukukaan mitään herkkua ollut laman takia. Minun lapsuudenperheeni elämä meni siinä kohtaa piloille.
1980-luku ja 2000-luvun eka vuosikymmen oli hyvä.