Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä olette tienneet, mitä haluatte tehdä elämänne aikana
26.07.2024 |
Monilla varmaan syntyy jo lapsuuden aikana jonkinlaista suuntaa ja tahtotilaa eri asioiden suhteen, mutta mites te, joilla se on mahdollisesti tullut vasta myöhemmin?
Miten olette löytäneet sen ns. oman paikan, tai itselle merkityksekkäältä tuntuvan tekemisen?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi samaistua mitenkään
Missä mielessä?
Ap
Pitää vaan kokeilla eri asioita. Ehkä kaikilla myös ei olekaan sitä "omaa juttuja".
Mulla oli jo about 10-vuotiaana selvillä mitä haluan. Nyt 40-vuotiaana olen saavuttanut ne kaikki, mutta yhä edelleen aika auki, että mitä sitä nyt ryhtyisi tekemään? Toisaalta eipä luultavasti niin harmita jos sattuu kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut onnellisin työttömänä kun olen saanut istua kotona koneella ilman velvoitteita, joten haluan olla työtön.
Olen työskennellyt lapsuuden haaveammatissa. Korona-aikana, kun ihmiset pakotettiin sisään ja tavallaan otettiin se ns. normielämä pois, aloin touhuta samalla tavalla kuin lapsena. Halusin jatkaa samaa elämää kuin mitä korona-aikana elin. Ei enää ollut paluuta entiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan kokeilla eri asioita. Ehkä kaikilla myös ei olekaan sitä "omaa juttuja".
Totta, ihan hyvä pointti.
Ap
En ole ajatellut koko asiaa, vaan mennyt go with the flow -asenteella. Nyt n. 30v olen sitten tavallaan keräillyt palikoita kasaan, mitä tuolla taktiikalla on tarttunut mukaan, ja näperrellyt niistä jonkinlaisen ammatillisen identiteetin tai roolin
Henkilökohtaisesti koen kuitenkin olevani kliseisesti jumalan lapsi ja pelkkä olemassaoloni on tärkeää. Pyrin elämään elämää mukavasti, inspiraatioita seuraillen, ja välttää pahojen asioiden tekemistä. Päivittäinen yhteys jumalaan tuo aidon merkityksen tunteen itselleni. Muut asiat ammatista ihmissuhteisiin ovat sinänsä triviaaleja, vaikka pyrinkin hoitamaan ne hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ajatellut koko asiaa, vaan mennyt go with the flow -asenteella. Nyt n. 30v olen sitten tavallaan keräillyt palikoita kasaan, mitä tuolla taktiikalla on tarttunut mukaan, ja näperrellyt niistä jonkinlaisen ammatillisen identiteetin tai roolin
Henkilökohtaisesti koen kuitenkin olevani kliseisesti jumalan lapsi ja pelkkä olemassaoloni on tärkeää. Pyrin elämään elämää mukavasti, inspiraatioita seuraillen, ja välttää pahojen asioiden tekemistä. Päivittäinen yhteys jumalaan tuo aidon merkityksen tunteen itselleni. Muut asiat ammatista ihmissuhteisiin ovat sinänsä triviaaleja, vaikka pyrinkin hoitamaan ne hyvin
Osaisipa itsekin asennoitua noin :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, mistä tietämisestä on kyse. Nuorena oli se, että pitää vain kokeilla kaikkea. Siitä oppii, mitä haluaa ja mitä ei.
Mutta oikeasti opin kuuntelemaan itseäni vasta 40+ jälkeen. Avioeron jälkeen tajusin, etten tiedä, mitä minä haluan. Sitten opin kuuntelemisen hiljaisuuden retriiteillä ja tietoisuusharjoituksill.
Alue: Aihe vapaa
Up