Miksi vielä 30+ vuotiaana upean kropan eteen ei tarvinnut tehdä yhtään mitään?

En ymmärrä. En harrastanut mitään liikuntaa vielä tuolloin ja syömiset oli lähinnä pitzaa, keksejä ja kaikkea makeaa. Koskaan en kokenut tarvetta laihduttaa ja saatoin syödä siis aamullakin suklaaleivoksia ensihätiin. Päälle vedin sen makkarankuorimman paidan ja tiukimmat farkut, eikä mistään pursunnut mitään. Kaikki muuttui n.48 vuotiaana. Pitzaan en ole voinut edes katsoa tuon jälkeen ja kaikki herkut olen jättänyt ja ei tee edes mieli enää. Teen aika ruumillisesti kuormittavaa työtäkin, mitä en olisi nuorempana viitsinyt edes harkinnut. Kaikella järjellä kaiken pitäisi olla paremmin, mutta ei, ei todellakaan. Tuntuu todella turhauttavalta. Kamalaa on myös läheisten huomauttelut, koska luulevat että syön päivät pitkät roskaruokaa. Kilpirauhas sairaus ja lääkitys on ollut jo 25 vuotiaasta lähtien, että siitä ei ole kyse.