Kaveri joka ei suostu käyttämään somea, MUTTA...
...Haluaa silti sosiaalisen median hyötyjä.
Kaverini siis on periaatteellinen sosiaalisen median vastustaja, ei ole koskaan luonut profiilia mihinkään eikä ladannut yhtään ainutta vuorovaikutteista appia puhelimeensa. Tämähän on täysin ok.
MUTTA
Hän myös haluaisi palavasti verkostoitua, löytää samanhenkisiä ihmisiä, tietää ihmisten kuulumisia ym. Ja tämähän olisi muuten täysin hänen oma ongelmansa, jollei hän päivittäin tee siitä muidenkin ongelmaa. Erityisesti minun, ja nyt alkaa olla jaksaminen ja koko ystävyys koetuksella. Esimerkkejä:
- Hän valittaa sinkkuuttaan, mutta profiilin luominen deittiappeihin on täysin mahdoton ajatus. Hän myös halveksuu pelkkää ehdotustakin että menisi facebookiin jossa liittyisi johonkin sinkkuryhmään tai etsisi sen kautta sinkuille tapahtumia. Sen sijaan hän yrittää jatkuvasti painostaa MINUA (naimisissa olevaa) etsimään hänelle puolisoa, etsimään omilla someprofiileillani sinkkutapahtumia ja -yhteisöjä ja järjestämään hänelle sokkotreffejä. Hän ei juo alkoholia joten baaritkin ovat no no, mutta minun pitäisi seuraksi lähteä milloin mihinkin kulttuuritapahtumaan (vaikka ne eivät itseäni kiinnostaisi) ihan vaan koska hän ei halua osallistua niihin yksin mutta toivoo löytävänsä niistä puolison.
- Hän haluaa jakaa kuvia elämästään ja tekee sitä usein. Kännykkääni saattaa kilahtaa useita kuvia päivittäin ja jokaiseen niihin pitäisi jaksaa kommentoida jotain. Missään nimessä hän ei halua luoda yksityistä instagramtiliä jossa voisi jakaa kerralla kuvia kaikille joille niitä haluaa jakaa, vaan lähettelee ne jokaiselle erikseen.
- Hän alkoi vegaaniksi ja kaipaisi vertaistukea muilta vegaaneilta, mutta taaskaan mihinkään internetin vegaaniyhteisöön liittyminen tai vaikka Jodelissa sopivalla kanavalla juttelu ei käy, vaan tämä tarve pitää saada täytettyä siten että hänen ystäviensä pitää MYÖS alkaa vegaaneiksi. Tässä mulla meni jo kuppi nurin ja tuli riitaa koska hermostuin siihen painostamiseen ja uhriutumiseen miten ankeaa on kun ei voi jutella vegaaniudesta ja jakaa ajatuksia toisten vegaanien kanssa kun kaverit itsekkäästi kieltäytyvät lähtemästä tähän tosissaan mukaan. Ja siis ei riittänyt kun lupasin että voidaan yhdessä pitää kokkailuilta joskus ja kokeilla jotain uutta vegaanista reseptiä ym.
Näitä esimerkkejä on todella paljon ja tämä alkaa käydä raskaaksi. Somettomuus on täysin ookoo valinta, mutta jos oikeasti kaipaa sosiaalisen median tarjoamia palveluita, niin miksi miksi miksi pitää tehdä omasta ja muiden elämästä tahallaan vaikeaa?!
Kiitos että sain avautua.
Kommentit (21)
Ole hyvä
Välillä on hyvä purkaa tuntemuksiiaan (kun sen tekee tyylillä) ettei ne patoudu mielen syövereihin.
Kuulostaa siltä, että sinä olet vähän hitaampi ja rauhallisempi ja ystävä menevä ja puhelias. Minusta nuo kuulostaa ihan normaaleilta asioilta, mitä ystävät jakaa. Reseptit ja tapahtumat... mitä muuta ystävät tekee? Jos toinen on rasittavaa ja uuvuttavaa seuraa, se on eri asia.
Ota väliä /taukoa ystäviään. Hän saattaa valita sen somen käytön pakon edessä, kun ei voi enää vuodattaa sinulle kaikkea.
No huh huh, onpas raskas ihminen. Ja vielä vegaani.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei liene somettomuus sinänsä vaan se, että kaverisi vaatii muita ryhtymään hänelle elämän sisällöksi. Luulenpa, että vaikka hän jossain somekanavassa olisikin, niin sama vaatimuksilla pommittaminen alkaisi myös siellä. Ota etäisyyttä tai laita välit kokonaan jäihin joksikin aikaa. Ei noin pomottavan, tarvitsevan ja takertuvan ihmisen oikkuihin kannata suostua.
Tämäpä juuri. Kukaan ei vaadi häntä käyttämään somea jollei halua, mutta on täysin kohtuutonta että hän yrittää "lokkeilla" muiden sosiaalisen median profiileilla, juurikin kuten painostamalla minua liittymään sinkkuyhteisöihin ja toimimaan jonain treffipalveluna ja sitten tämä vegaaniushomma meni ihan yli. Hän saisi juuri sen kaipaamansa tuen mistä tahansa sosiaaliselta aiheeseen liittyvältä verkkoalustalta, mutta joku itsepäinen periaatteellisuus estää tämän ja yhtäkkiä meidän muiden pitäisi muuttua hänen vegaaniyhteisökseen. Täysin kohtuutonta, anteeksi vain. Olen utelias kokeilemaan erilaisia ruokia, mutta EN ala muuttamaan elämäntyyliäni ja ruokavaliotani täysin jonkun muun vaatimusten mukaiseksi.
Hän on myös suorastaan kiukutellut siitä, jos minä mainitsen että sain tietää somen kautta jonkun yhteisen tutun muutosta, parisuhteesta, raskaudesta, koiran hankkimisesta ja mitä näitä nyt on. Hän kokee jäävänsä "ulkopuolelle" koska joku meidän yhteinen lukiokaverimme jonka kanssa emme ole kovin usein yhteydessä ilmoittaa näitä asioita ja kuulumisiaan somessa mutta ei suoraan henkilökohtaisesti hänelle. Hän tuntee itsensä syrjäytetyksi ja hylätyksi ja uhriutuu vaikka en minäkään näiltä ihmisiltä mitään henkilökohtaista raporttia heidän elämästään saa, vaan luen sieltä Instasta tai Facebookista.
Ap
Aha. Mistä te näitä tyyppejä oikein löydätte?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että sinä olet vähän hitaampi ja rauhallisempi ja ystävä menevä ja puhelias. Minusta nuo kuulostaa ihan normaaleilta asioilta, mitä ystävät jakaa. Reseptit ja tapahtumat... mitä muuta ystävät tekee? Jos toinen on rasittavaa ja uuvuttavaa seuraa, se on eri asia.
Ota väliä /taukoa ystäviään. Hän saattaa valita sen somen käytön pakon edessä, kun ei voi enää vuodattaa sinulle kaikkea.
Hän on ihmisenä kerrassaan ihastuttava ja hurmaava, mutta tässä vuosien aikana kun sosiaalinen media eri muodoissaan on tullut osaksi ihmisten arkipäiväistä kanssakäymistä ja verkostoitumista, alan turhautua siihen että toinen kategorisesti kieltäytyy osallistumasta siihen ja jaksaa halveksua ihmisiä jotka "menevät lauman mukana". Hän kokee olevansa jotenkin autenttisempi ja "läsnäolevampi" kuin me "älypuhelimen orjat". Ja edelleen, ei siinä sinänsä mitään, on mulla muitakin tuttuja jotka eivät ole missään somessa tai saattavat olla pelkästään LinkedInissä tms. Mutta kukaan muu ei VALITA siitä miten sosiaalisen median pitäisi käytännössä realisoitua hänen tosimaailmaansa tai että muiden ihmisten pitäisi täyttää tarpeita joihin on kehitetty juuri siihen tarkoitettuja työkaluja.
Etäisyyttä todellakin otan nyt ainakin hetkeksi.
Ap
Erittäin viisas päätös kaveriltasi. Nykyään tuntuu, että on sitä arvokkaampaa, mitä vähemmän henkilö- tai ylipäätään mitään tietoja kustakin löytyy netistä.
Auttaisiko kaveriasi esimerkiksi kansalaisopiston tai muun vastaavan tahon kursseille/tapahtumiin/muuhun ihmisten ilmoilla toteutettavaan tilaisuuteen meneminen, jossa pääsisi käytännössä toteuttamaan kiinnostuksiaan sekä juttelemaan niistä livenä muiden kiinnostuneiden kanssa? Ehkäpä mukaan tarttuisi uusia samanhenkisiä ystäviäkin tai jopa tuo toivottu parisuhde. Yhden ja saman ihmisen on käytännössä mahdotonta täyttää kaikkia sosiaalisia tarpeita, joten ehkäpä asian pihvi olisikin tuo sosiaalisten ympyröiden laajentaminen - ihan livenä. Pätee muuten myös parisuhdepuolella.
Vaihtoehtoisesti samanhenkisiä ihmisiä voisi löytyä netistä esimerkiksi perinteisiltä keskustelufoorumeilta. Näillä voi tyypillisesti keskustella nimimerkin takana - somehyödyt ja yksityisyyden suoja samassa paketissa. Jos on kyse vaikka jonkun yhdistyksen tai muun "kerhon" foorumista, voivat järjestää myös livetapahtumia joissa voi tuota livepuoltakin yhdistää.
Yleisesti kannattaa rohkeasti lähteä tekemään sitä mistä on itse kiinnostunut ja usein nuo samanhenkiset ihmiset sitten löytyvät harrastuksista tai muusta vapaa-ajan toiminnasta.
Miksi sinua kiihottaa noin paljon vegaaniystäväsi asiat?
Vierailija kirjoitti:
Erittäin viisas päätös kaveriltasi. Nykyään tuntuu, että on sitä arvokkaampaa, mitä vähemmän henkilö- tai ylipäätään mitään tietoja kustakin löytyy netistä.
Auttaisiko kaveriasi esimerkiksi kansalaisopiston tai muun vastaavan tahon kursseille/tapahtumiin/muuhun ihmisten ilmoilla toteutettavaan tilaisuuteen meneminen, jossa pääsisi käytännössä toteuttamaan kiinnostuksiaan sekä juttelemaan niistä livenä muiden kiinnostuneiden kanssa? Ehkäpä mukaan tarttuisi uusia samanhenkisiä ystäviäkin tai jopa tuo toivottu parisuhde. Yhden ja saman ihmisen on käytännössä mahdotonta täyttää kaikkia sosiaalisia tarpeita, joten ehkäpä asian pihvi olisikin tuo sosiaalisten ympyröiden laajentaminen - ihan livenä. Pätee muuten myös parisuhdepuolella.
Vaihtoehtoisesti samanhenkisiä ihmisiä voisi löytyä netistä esimerkiksi perinteisiltä keskustelufoorumeilta. Näillä voi tyypillisesti keskustella nimimerkin takana - somehyödyt
Olen ehdottanut näitä kaikkia. Internetfoorumit ei käy koska nekin ovat "sosiaalista mediaa". Hän kiinnostui jostain kansalaisopiston kursseista, mutta olisi halunnut minut sinne mukaan ja A) itseäni ei se aihe kiinnostanut pätkääkään ja B) En vuorotyötä tekevänä voi sanoa töissä että "hei mulla on nyt Espanjan alkeet-kurssi keskiviikkoisin klo 18 eli en tee iltavuoroja ennenkuin kurssi päättyy". Eikä hän saanut painostettua ketään muutakaan kaveria joten ei sitten mennyt. Yksin hän ei suostu menemään tai osallistumaan yhtään mihinkään, vaikka olen alleviivannut että se tekisi hänelle uusien tuttavuuksien solmimisesta helpompaa ja ylipäätään hänelle tekisi hyvää oppia nauttimaan asioista myös itsenäisesti.
Ap
Ajattelin ensin että onpa taas provo, mutta sitten tajusin että minäkin tunnen tuollaisen ihmisen. Someton (aiemmin oli tosi aktiivinen facessa mutta loukkaantui kuin "kukaan" ei kommentoinut/tykkäillyt kaikesta mitä hän teki) eli kumminkin tarve jakaa asioitaan. Harrastaa musiikkia niin kutsuu aina henkilökohtaisesti viestillä keikoilleen, mikä vähän raskasta kun sitten pitää keksiä tekosyy, facessa pystyi vaan laittaa maybe ja unohtaa jos ei kiinnosta.
Ystäväsi vaikuttaa olevan autismin kirjolla.
t. Autistisen tytön äiti
Mulla on kanssa entinen kaveri, nykyinen tuttava, joka ylevästi ei liittynyt someen. Whatsappiin kuitenkin. Sitä hän käytti kuin somea eli postaili loputtomasti kuvia, joihin kaikkiin olisi pitänyt reagoida. Todella raskasta pidemmän päälle. Onneksi välit pikkuhiljaa ovat viilenneet ja nykyään vaan moikataan, jos nähdään.
Rasittava kaveri. Ei tollasta jaksa.
Narsisti tai vastaava, ei kannata kuluttaa energiaa näihin.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi vaikuttaa olevan autismin kirjolla.
t. Autistisen tytön äiti
Ei (onneksi) ole. Hän on sosiaalisilta kyvyiltään täysin normaali ja pärjää elämässään hyvin. Ainoa erikoisuus on juurikin tämä, että kun hän Facebookin alkuaikoina ylpeili sillä, ettei aio koskaan liittyä sosiaaliseen mediaan ja jotenkin muovasi tästä periaatteellisen osan identiteettiään. Vuosien varrella kun on tullut Tinderit, Instagramit ynnä muut niin tuo periaatteellisuus on alkanut vaikuttaa naurettavalta. Ei edelleenkään somettomuus itsessään, vaan se että hän kaipaa juuri sitä mitä varten sosiaalisen median työkalut on luotuja, mutta kieltäytyy käyttämästä niitä silläkin uhalla että on A) itse onneton ja B) kuormittaa kavereitaan kohtuuttomasti.
Alkaa tuntumaan siltä kuin ihminen olisi päättänyt olla käyttämättä ikinä kenkiä ja valittelisi talvella että jalkoja palelee ja ei voi kävellä ulkona paleltumien takia joten looginen ratkaisu onkin että kaveri kantaa hänet reppuselässä kaikkialle, mutta ei missään nimessä se että laittaisi kengät jalkaan ja kävelisi itse kuten muut ihmiset tekevät. Okei, ehkä aika kärkevä rinnastus, mutta kuvaa hyvin fiilistä mikä mulla on tästä hommasta.
Ap.
Ei fb ratkaise sinkun ongelmia tai sovellus. Eli älä ehdota sitä väkisin. Ehkä joku muu reitti. Älä tee hänen puolesta, vaan sano että tekee nyt itse välillä.
Lopetin kaikki sometilini 2016
Sen jälkeen ei yksikään tuttu ole pitänyt yhteyttä.
Nämä on näitä elämän valintoja.
M44
Vierailija kirjoitti:
Ei fb ratkaise sinkun ongelmia tai sovellus. Eli älä ehdota sitä väkisin. Ehkä joku muu reitti. Älä tee hänen puolesta, vaan sano että tekee nyt itse välillä.
Aikalailla näin sanoin kun ihan vasta hermostuin asiasta. Että nyt on aika itse verkostoitua ja löytää kaipaamansa väylä kontaktien luomiseen. Jos hän ei halua hyödyntää siihen kanavia jotka ovat muilla samanhenkisillä yleisessä käytössä niin hyvä on mutta se on hänen valintansa ja sitten hän keksii ihan itse jotain muuta. Minun hommani ei voi olla miettiä ratkaisuja hänen puolestaan eikä myöskään muuttua itse hänen kaipaamakseen palveluksi. On omakin elämä elettävänä.
No. Minä en ole somessa. Oma valinta. Sitten jään paitsi suvun tapahtumista... kysellään jälkikäteen: et sitten tullutkaan? Minä? Mihin???
Kummipoikani sai lapsen. Jostain mutkien kautta kuulin, että vauva on syntynyt, 2 viikkoa sitten... poika/tyttö???
En vaan halua jakaa elämääni, kuulumisiani kaikille. Soittelen, tekstaan, kirjoitan jopa sähköposteja yksitellen, heille kuka kulloinkin on kohteena. Jaan eri juttuja eri ihmisille...
Mutta: En myöskään pyytele, että joku laittaisi juttujani someen, enkä pyydä ketään kommentoimaan viestejäni...
Ongelma ei liene somettomuus sinänsä vaan se, että kaverisi vaatii muita ryhtymään hänelle elämän sisällöksi. Luulenpa, että vaikka hän jossain somekanavassa olisikin, niin sama vaatimuksilla pommittaminen alkaisi myös siellä. Ota etäisyyttä tai laita välit kokonaan jäihin joksikin aikaa. Ei noin pomottavan, tarvitsevan ja takertuvan ihmisen oikkuihin kannata suostua.