Oletko koskaan katunut muuttamista?
Varsinkin jos omistusasunnosta kyse? Talon myynti ja muutto toiselle paikkakunnalle harkinnassa, mutta pelottaa että mitä jos ei viihtyisikään uudella paikkakunnalla, ja haluaisikin vanhaan kotiin takaisin, mutta talo on pakko myydä ennen uuden ostamista.
Kommentit (12)
Muutaman kerran. Sitten on vaan pistetty talo myyntiin ja uusi muutto.
Olen. Muutin nuorena opiskelijana kimppakämppään kolmen muun (minulle tuntemattoman) opiskelijan kanssa. Jokaisella oli oma huona ja siinä lukko, muut alueet oli yhteisiä. Yksi näistä siellä asuvista oli kamala kleptomaani ja varasti kaiken minkä vaan pystyi jos erehtyi unohtamaan huoneen auki tai erehtyi unohtamaan jotain johonkin yhteisistä tiloista, yksi taas ei koskaan siivonnut jälkiään (varsinkin vessa, hyi yök sen jälkeen kun hän siellä oli käynyt ja jättänyt kamalat raidat pönttöön) ja mekasti öisin kun pelasi nettipelejä.
Kyllä, kyllä ja kyllä! Niitä harvoja asioita, joita on tarvinnut katua.
Kerran muutin kimppakämppään hetkeksi ja ei ikinä enää uudelleen.
Joo, yhteen muuttamista. Ei parantanut suhdetta millään tavalla, oma tila kaventui ja seksin määräkin alkoi lopulta vähentyä.
Olen. Muutimme kerrostalosta Vantaalta rivariin Helsingin puolelle. Suojaisa, oma piha, hyvä sijainti ja hyvä pohja. Vasta seuraavana talvena tajusimme, että ei ollut huoltoyhtiötä, joten naapurit soittelivat ovikelloa ja kyselivät, milloin teemme lumitöitä, maalaamme aitoja, leikkaamme puskia jne.
Onneksi kolme vuotta tuli pian täyteen, että pääsimme muuttamaan takaisin kerrostaloon, jossa naapurit eivät kyttää toisiaan ja huoltoyhtiö hoitaa hommat. Tässä on viihdytty jo 17 vuotta.
Joo, mutta oli kyse vuokra-asunnosta. Piti löytää nopeasti asunto, enkä harkinnut kunnolla, niin tuli tehtyä virhe. En viihtynyt. En ole katunyt niitä muuttija, joita olen harkinnut kunnolla. Jos muuttaa kokonaan uuteen ympäristöön, vuokra-asunto on turvallisempi aluksi.
Rivitalosta muutin minäkin pois vuoden jälkeen. Piti sinkkunaisena tehdä lumityöt ja leikata nurmikko koko isolta pihalta. Toisilla hoiti miehet. Muutin kerrostaloon.
En ole katunut. Muutin miehestä erilleni koska hän ei halunnut muuttaa yhdessä hankittuun asuntoon. Elämäni paras päätös.
Kyllä sitä "taas" aattelee, että olsinko päässyt vähemmällä, ellen olisi muuttanut viimeisimmän pätkätyöni perässä paikkaan, jost aen entuudestaan tuntenut tai tiennyt ketään tai mitään. Optimistisest kuvittelin, että josko viimein saisin vakinaisenkin paikan tai edes jatkoa pätkälleni. Toisin kävi. Nyt elelen pienellä paikkakunnalla ja mietin, että mihinkähän sitä seuraavaksi päädyn. Samalla mietin, että vaikka työkokemus toki oli arvokas niin kuinka paljon siitä jäi käteen kun laskee yhteen kaikki muutosta aiheutuneet kulut ja asunnon hannkimisesta aiheutuneet kulut....
olen, nykyiseen asuntoon, alue piti olla suht rauhallinen lähiö..totuus: kaduilla varsinkin iltaisin kunnon GTA meno, autot ja mopot rällää, nistit riehuu ympäri vuorokauden, viereisen omakotitaloalueen savut nousee kerrostaloalueelle..uutta kämppää etsiskellessä.
En!