Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS: Yksi todella ainutlaatuinen sotakeksintö auttoi Suomea pysäyttämään Stalinin puna-armeijan näin tehtiin Ihantalan ihme
12.07.2024 |
Yksi todella ainutlaatuinen sotakeksintö auttoi Suomea pysäyttämään Stalinin puna-armeijan näin tehtiin Ihantalan ihme
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010283341.html
Kesällä 1944 Suomi kävi taistelua olemassaolostaan Neuvostoliiton suurhyökkäystä vastaan. Tilanne oli hyvin vaikea, kun puna-armeija eteni nopeasti Kannaksella ja valtasi Viipurin 20. kesäkuuta. Suomalaiset vetäytyivät viimeiselle puolustuslinjalle (VKT-linja). Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista. Rintamalla toivottiin ihmettä.
Puna-armeijan marsalkka Leonid Govorov suunnitteli Viipurin valtaamisen jälkeen hyökkäyksen jatkamista kohti Helsinkiä. Raskas hyökkäys alkoi 25. kesäkuuta Talissa Viipurin koillispuolella, jossa käytiin kova taistelu suomalaisten vetäytyessä ylivoiman edessä. Tilanne pelastettiin suomalaisten vastahyökkäyksellä, mutta yritys motittaa venäläiset epäonnistui.
Taistelu siirtyi Ihantalaan, jonne keskitettiin molemmin puolin valtavasti joukkoja - kaikkiaan 150 000 venäläistä ja 50 000 suomalaista, mikä teki siitä Pohjoismaiden historian suurimman taistelun. Ihantalan tienristeys oli strategisesti tärkeä piste Imatran tien varrella. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostui massiivinen suomalaisten tykistökeskitys, joka tuhosi hyökkääviä panssarivaunuja ja hajotti jalkaväkeä. Myös uudet panssarintorjunta-aseet auttoivat.
Heinäkuun alussa venäläisten hyökkäykset alkoivat hiipua ja kääntyä puolustukseksi. Myös kaukopartiomiehet havaitsivat joukkojen ja kaluston vetäytymistä. Talin ja Ihantalan välillä hyökännyt 30. Kaartinarmeija oli kulutettu puhki. Venäläisten suurhyökkäys saatiin pysäytettyä Ihantalassa. Ihme oli tapahtunut, vaikka sota ei vielä ollut ohi.
Kommentit (19)
Lento-osasto Kuhlmayn rooli oli iso. Tästä ei juurikaan puhuta. Ihan ymmärrettävistä syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ollut joku Kenraali nimeltään Nenonen joka oli varsin nerokas tykistön käytön suhteen. Suuri yleisö muistaa vain Rokan ja Suomi-konepistoolin mutta tykistöhän yleensä sodissa tappiot aiheuttaa jos vaan on ammuksia.
Lento-osasto Kuhlmey oli saksalainen yksikkö, joka tuki Suomen puolustusta pommittamalla venäläisten joukkojen siirtoja Taliin johtavien siltojen tuhoamisella. Tämä hidasti venäläisten lisäjoukkojen keskittämistä alueelle.
Ymmärrettävät syyt, miksi lento-osasto Kuhlmayn roolista ei juurikaan puhuta, liittyvät todennäköisesti Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin jatkosodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen.
Suomi pyrki irtautumaan sodasta Neuvostoliittoa vastaan ja solmi erillisrauhan syyskuussa 1944. Tämän seurauksena Suomi joutui katkaisemaan suhteensa Saksaan ja ajamaan saksalaisjoukot pois maasta Lapin sodan aikana.
Saksan roolin korostaminen Suomen puolustuksessa olisi voinut olla poliittisesti arkaluontoista sodan jälkeen, kun Suomi tasapainoili idänsuhteiden hoitamisessa.
Saksan häviö toisessa maailmansodassa ja na tsi-Saksan teot vaikuttivat yleiseen suhtautumiseen, minkä vuoksi saksalaisten tukea ei ehkä haluttu nostaa voimakkaasti esiin.
Vaikka lento-osasto Kuhlmayn panos olikin merkittävä Talin-Ihantalan taisteluissa, se on jäänyt vähemmälle huomiolle todennäköisesti poliittisista ja historiallisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ollut joku Kenraali nimeltään Nenonen joka oli varsin nerokas tykistön käytön suhteen. Suuri yleisö muistaa vain Rokan ja Suomi-konepistoolin mutta tykistöhän yleensä sodissa tappiot aiheuttaa jos vaan on ammuksia.
Kenraaliluutnantti Vilho Petter Nenonen oli merkittävä hahmo Suomen tykistön kehityksessä 1900-luvun alkupuoliskolla. Hän toimi tykistön tarkastajana vuosina 1937-1940 ja myöhemmin tykistön komentajana jatkosodassa.
Nenonen oli mukana kehittämässä ja edistämässä monia tykistön toimintaan liittyviä uudistuksia, kuten tykistön liikkuvuutta, ampumatarvikehuoltoa sekä tulenjohto- ja ammunnanhallintatoimintaa. Hän oli yksi tärkeistä henkilöistä Suomen tykistön modernisaatiossa ennen talvi- ja jatkosotaa.
Korjausmuuntimen, joka mahdollisti tykistön nopean ja tarkan tulenkäytön, keksijänä pidetään tykistöupseeri Unto Petäjää. Nenonen oli mukana sen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä.
Suomen tykistön menestys talvi- ja jatkosodassa, mukaan lukien Talin-Ihantalan taistelussa, oli monen tekijän summa. Siihen vaikuttivat niin Nenosen kuin muidenkin upseerien työ tykistön kehittämisessä, tykistön käytössä ollut moderni kalusto, ampumatarvikkeiden saatavuus sekä tykistön henkilöstön ammattitaito ja taistelutahto.
Jepjep. Ne "tietyt tahot" ovat poistamassa tätä ketju.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jepjep. Ne "tietyt tahot" ovat poistamassa tätä ketju.
Ap
Ahaa. Jep-mies, eli iigori on siis sitä mieltä, että Suomi pärjäsi venäläisiä vastaan vain Saksan avulla. Mitähän nämä tietyt tahot on iigorin mielestä?
Eikös se matemaatikko (upseeri?) Nenonen kehittänyt tykistölle jonkin suuntausvehkeen, joka mullisti suomalaisten tykistökeskitykset Kannaksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Radiotiedustelulla oli myös merkittävä osuus - suomalaiset pystyivät iskemään tykistöllä neukkujen hyökkäysten lähtöalueille juuri ennen H-hetkeä. Viimeinen hyökkäysyrityshän taisi kuivua kokonaan kasaan, kun paikalle saatiin oikealla hetkellä osasto Kuhlmey, omat ilmavoimat ja perään kymmenien patterien tuli.
Vierailija kirjoitti:
Lento-osasto Kuhlmayn rooli oli iso. Tästä ei juurikaan puhuta. Ihan ymmärrettävistä syistä.
Presidentti Koivisto paljasti muistokiven Lento-osasto Kuhlmeylle Utissa. Kenraaliluutnantti (evp) Kurt Kuhlmey ja muita osaston lentäjiä oli paikalla Suomen puolustusvoimien vieraina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua lukea 100. juttua aiheesta, jossa kerrotaan tuosta keksinnöstä, kuitenkaan edes yrittämättä selittää kuinka se toimii. Tuskin toimittaja on itsekään viitsinyt paneutua asiaan, niin miten voisikaan lukijalle sen selittää?
Yhdysvaltojen apu Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikaan:
vaatetukseen
15 010 900 paria sotilassaappaita
50 413 tonnia nahkaa
69 000 000 neliömetriä puuvillakangasta
Puna-armeijan pitämiseksi hengissä
3 820 906 tonnia elintarvikkeita (etupäässä lihasäilykkeitä, voita, suklaata, )
Puna-armeijan viestiyhteyksien takaamiseksi
satoja tuhansia radioita
423 107 kenttäpuhelinta
Raaka-aineita sotakaluston valmistukseen
136 000 tonnia räjähdysaineita
2 317 694 tonnia terästä (myös panssariterästä), riittäisi n. 75 000 hyökkäysvaunun valmistukseen
5 807 tonnia alumiiniputkia
166 699 tonnia alumiinivaluja
56 387 tonnia alumiinipeltiä, sotilaslentokoneiden valmistamiseen
34 793 tonnia pronssia ja messinkiä tankoina
7 335 tonnia pronssi- ja messinkilankaa
24 513 tonnia pronssia ja messinkiä levyinä
181 616 tonnia eristettyä kuparijohtoa
Yms.
yli 7000 hyökkäysvaunua
jne. loputtomasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua lukea 100. juttua aiheesta, jossa kerrotaan tuosta keksinnöstä, kuitenkaan edes yrittämättä selittää kuinka se toimii. Tuskin toimittaja on itsekään viitsinyt paneutua asiaan, niin miten voisikaan lukijalle sen selittää?
IS: Näin kenttätykistön mullistanut suomalaiskeksintö toimii testaa itse
Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen ja osoitti, että miehityksen yrittäminen tulisi niin raskaaksi ja vaikeaksi, ettei se kannattaisi, vaan venäläisten oli tärkeämpää lähteä ryöstöretkelle kohti Berliiniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lento-osasto Kuhlmayn rooli oli iso. Tästä ei juurikaan puhuta. Ihan ymmärrettävistä syistä.
Presidentti Koivisto paljasti muistokiven Lento-osasto Kuhlmeylle Utissa. Kenraaliluutnantti (evp) Kurt Kuhlmey ja muita osaston lentäjiä oli paikalla Suomen puolustusvoimien vieraina.
Suomen valtiojohto lähetti osanottonsa vielä Kuhlmeyn hautajaisiin.
Salpalinja muuten oli viimeinen eikä VKT.
Maataistelukoneiden lentäjien ilmoittamat tuhot on yleensä vahvasti liioiteltuja. Kuhleyn osasto teki tuhojaan kaukana linjojen takana eikä ne näy sillä tavalla rintamayksiköiden kirjanpidossa.
Miten ratkaiseva Kuhleyn osasto oli on sitten mielenkiintoisempi kysymys. Mutta se ei taida olla ketjun aihe.
Vierailija kirjoitti: Salpalinja muuten oli viimeinen eikä VKT. Maataistelukoneiden lentäjien ilmoittamat tuhot on yleensä vahvasti liioiteltuja. Kuhleyn osasto teki tuhojaan kaukana linjojen takana eikä ne näy sillä tavalla rintamayksiköiden kirjanpidossa. Miten ratkaiseva Kuhleyn osasto oli on sitten mielenkiintoisempi kysymys. Mutta se ei taida olla ketjun aihe.
Venäläiset ei varmasti odottaneet isoja ilmahyökkäyksiä koska Suomen omat ilmavoimat oli verrattain pienet. Ja maastohan on suurelta osin metsää jota halkoo vain muutama tie. On se sinänsä ihan uskottavaa että Kuhlmeyn osasto aiheutti isoja tuhoja
Vierailija kirjoitti:
En halua lukea 100. juttua aiheesta, jossa kerrotaan tuosta keksinnöstä, kuitenkaan edes yrittämättä selittää kuinka se toimii. Tuskin toimittaja on itsekään viitsinyt paneutua asiaan, niin miten voisikaan lukijalle sen selittää?
Tulenjohtajan tai tuliaseman ei tarvinnut enää tehdä vaikeita päässä laskuja vaan korjausmuunnin mahdollisti sen, että tulenjohtaja ilmoitti vain korjauksen sivusuuntaan ja etäisyyteen. Eli malliin "vasen 100, jatka 200" Tämä korjaus kelpasi tuollaisenaan kaikille tulitehtävään määrättyihin yksiköihin.Tali-Ihantalassa pystyi parhaimmillaan 254 tykkiä ampumaan samaa maalia.
Vierailija kirjoitti:
Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen ja osoitti, että miehityksen yrittäminen tulisi niin raskaaksi ja vaikeaksi, ettei se kannattaisi, vaan venäläisten oli tärkeämpää lähteä ryöstöretkelle kohti Berliiniä.
Neukuilta alkoi tuossa vaiheessa tehdä tiukkaa täydennysten kanssa - Kannaksella oli menetetty 200000 miestä ja kaikki yksiköt olivat menettäneet taistelukykynsä (lahden eteläpuolella Narvan taisteluissa oli mennyt melkein 0,5 miljoonaa ja eteneminen oli pysähtynyt Sinimäkien tasolle). Kesällä 44 valinta olikin, että pannaanko Suomen rintamalle lisää joukkoja satojen tuhansien määrissä - vai panostetaanko kaikki Saksan lyömiseen.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli se ainutlaatuinen sotakeksintö?
Artikkelissa mainitaan suomalaisen tykistön omaksuneen vuotta aiemmin keksityn korjausmuuntimen käytön, jota kuvataan maailmanmitassakin ainutlaatuiseksi keksinnöksi.
Korjausmuuntimen avulla yksi tulenjohtaja pystyi antamaan tykeille tulikomennot ilman erillistä laskemista. Tämä tehosti merkittävästi tykistön toimintaa ja tulenkäyttöä Ihantalan taistelussa.
Korjausmuunnin oli siis mullistava keksintö, joka osaltaan edesauttoi suomalaisten torjuntavoittoa kesän 1944 ratkaisevissa taisteluissa puna-armeijan suurhyökkäystä vastaan.