Miksi mun aloitus mun huonosta elämästäni poistettiin?

Täällä saattaa poistua joskus reippaalla kädellä silloin kun samaan aikaan on provoilijoita. Laita aloitus pidemmin uudestaan, jospa ei poistuisi enää.

Miksi tuosta pitäisi olla joku ulospääsy? Yksinäisyyteen ja köyhyyteen voit vaikuttaa itse, mutta se vie aikaa ja yleensä yös sitä, että oppii elämään onnellisena ilman parisuhdetta (sehön oli selvästi huono, kun kerran erosit). Sairauden kansa on pakko oppia elämään, koska tuohan ei parane. Siitä ehkä on myös pakko aloittaa.

Minä olen kroonisesti sairas.  Joudun loppuikäni syömään lääkkeitä ja käyn 3 kk välein kontrollissa sekä puolen vuoden välein CT-kuvassa.  Tätä jatkunut nyt melkein 6 vuotta. Olen kuitenkin onnellinen sillä eilen taas verikokeitten jälkeen sain kuulla hyviä uutisia, veriarvot  hyvät ja koska fyysinen kunto on kuitenkin jos ei loistava niin pärjään yksin, huolehdin elämäni ja tekemiseni täysin itsenäisesti ilman ulkopuolista apua. 

No köyhä en ole, tulen toimeen täysin ok ja saan säästöön pahan päivän varalle.  Raha ei kuitenkaan terveyttä takaisin tuo, en parane koskaan mutta täysin siedetttävää elämää kykenen elämään. Ja koska elän, haluan tehdä siitä parhaan mahdollisen.

Elän yksin, olen ollut parisuhteissa mutta koska tunnen olevani onnellisin sinkkuna elän sitten sinkkuna.  Olen melko introvertti joten sosiaalisissa tilaisuuksissa en juurikaan käy.  En pelkää ihmisiä ja osaan olla ja käyttäytyä täysin sujuvasti tilanteessa kuin tilanteessa, silti  minulla ei ole kavereita ja kumminkaimoja siellä ja täällä. 

Arvostan sitä että on onneksi pari kolme läheistä ihmistä joiden kanssa nautin olemisesta ja heille voin puhua kaikesta. Emme kuitenkaan ole paita ja peppu  vaan tapaamme ja vaihdamme kuulumisia kun se kullekin sopii.

Yksinolo aikaa tulee kyllä valtaosa mutta introverttina nautin siitä. 

Kulken paljon ulkona, luonto, linnut, luonnon eläimet tuo paljon iloa.  Valokuvaan ja sekä luen  paljon. Seuraan aktiivisesti maailmantapahtumia. 

Tuntuu varmasti kliseiseltä mutta kannattaa pyrkiä  aktiivisesti miettimään ja löytämään niitä pieniäkin ilonaiheita ja onnenmuruja joita taatusti jokaisella on kun vain suostuu etsimään.  Kun opettelee katsomaan valoisampaan ja jättää varjon taakse. Jos tuijottaa vain mustilla laseilla kaikkea eikä anna millekään muulle edes mahdollisuutta kyllä se synkäksi vetää kenet tahansa.

Jos nyt kerron mistä itse saan niitä pieniä ilon ja onnen aiheita niin esim. se kun käyn puistossa ja pikkulintu tulee kädestä syömään kun tarjoan rouhittua pähkinää. Ne oppii nopeasti tuntemaan mistä saa herkkuja, samoin oravat.

Uusi hyvä kirja luettavaksi. Ei kiirettä mihinkään,  kuppi kahvia tai teetä tai kaakaota ja uppoutuminen lukemaansa. Se on onnea.  Tai värikkäät langat ja käsityö.

Se kun vaihtaa pari sanaa tuntemattoman kanssa ja saa hymyn vastaan. Toisen ihmisen aito hymy valaisee pitkään. 

Kaikista synkimpänä lokakuun pimeänä sateisena iltana sytytän kynttilöitä ja ajatteln  että pian on kuitenkin joulu ja sen jälkeen käännytään valoisampaan vuodenaikaan

Itse kukin voi näitä löytää omien mieltymystensä pohjalta, kaikki ei luonnosta välitä tai kirjoista mutta on olemassa lukemattomia asioita joista voi iloa hakea. 

On kyllä vissi totuus että oma suhtautuminen asioihin vaikuttaa todella paljon omaan elämänlaatuun.  Moni itsepäisesti hokee mantraa ei kannata ei onnistu ei se mitään hyödytä kaikki on kamalaa ikuisesti eikä suostu edes yrittämään nähdä muuta tai kääntää ajatustapaansa.  Valinta. Se on täysin oma valinta.

On asioita joita ei voi muuttaa, ja silloin pitäisi opetella elämään niitten kanssa eikä ehdoin tahdoin antaa niitten kaataa maan mutaan.  Paljon on tehtävissä silloin kun mitään ei ole tehtävissä sanotaan saattohoidossakin, ja paikkansa pitää. Ja siinä vaiheessa tässä ei nyt varmaan olla?

Vähän niukasti noita tietoja. Varmaan moni ainakin nuorena sairastuneista on köyhä, jos ei pysty työelämässä olemaan. Miten noiden sun ystävien kanssa; oliko niitä kuitenkin ennen sairastumista vai ei silloinkaan? Jos tilanne muuttunut paljon, niin varmaan mieleen voi tulla kyynisiä ajatuksia. Jos nyt kuitenkin edes muutamia löytyy, niin voi olla kiitollinen. Monihan valittaa yksinäisyyttä, vaikkei olekaan sairastunut mihinkään.

Köyhyyttä voi yrittää muuttaa. Helpommin toki sanottu kuin tehty.