Täällä yliopisto-opiskelija edelliseltä vuosituhannelta
10 vuotta sitten ajattelin että hitto kun tutkinto jäi kesken.
Nyt olen matkalla jonka päätepiste on filosofian kandidaatin loppututkinto.
Luonnollisesti tutkinnon sisältö, vaatimukset, suoritustavat ym. ovat muuttuneet. Opintosuoritukseni ovat todnäk. vanhentuneet. Taitoni kuitenkaan eivät, niitä ja tietoja pitää saattaa ajan tasalle.
Mikäli mun edellytetään menevän uudelleen pääsykokeeseen, menen uudelleen pääsykokeeseen. Tätä en kuitenkaan usko tarpeelliseksi.
Mikäli multa pyydetään vapaamuotoista hakemusta tutkinnonsuorittamisoikeuden myöntämiseksi, teen sellaisen.
Opiskelijoille sanon: Vaikka teidät repäistäisiin työelämään kesken opiskelujen, saisitte hyvää palkkaa, työpaikan joka vaikuttaisi pysyvältä, loistavat edut ja teistä tuntuisi siltä että huihai yliopisto, suorittakaa tutkintonne loppuun. Muuten te kaduttte sitä myöhemmin.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
🌹Ruusun nuppu
Hyvin ystävällistä, kiitoksia🌿
Olisi tietenkin kiintoisaa kuulla jonkun muun droppoutin kokemuksia siitä, miten asiat sujuivat.
Mä tiedän jo, että entisessä opinahjossani on nyt opettajina entisiä opiskelukavereitani. Ymmärrettävästi.
En mä lähtenyt yliopistosta koska tipahdin kärryiltä tai en olisi menestynyt. Päinvastoin. Pääsin töihin sinne minne halusinkin. Olin mielestäni onnekas, tavallaan olinkin.
Tarkoitus oli tehdä gradu "työn ohella".
Siinä kävi juuri niin kuin siinä yleensä käy. Puuttuva tutkinto ei kiinnostanut työnantajaa eikä vaikuttanut palkkaan ja etenemismahdollisuuksiin.
Olen iloinen siitä, että ehdin työskennellä muutaman vuoden ennen kuin lama alkoi 90-luvun alussa.
Sitten teksti loppuu. Yksityiselämässäni tapahtui minusta riippumattomia asioita, joilla ei ole väliä sen tarkemmin.
🌹Ruusun nuppu