G: Mitä et uskonut pystyväsi tekemään, mutta teit kuitenkin?

menin naimisiin

erosin

tein lapsia

seurustelen itseäni nuoremman miehen kanssa

Pystyinpäs ihan hyvin.

kansainvälisessä konferenssissa.

Mulla on ylipainoa n.50 kiloa.

kaiken muun ajan sitten itkinkin!!

Onneksi en sitten joutunutkaan synnyttämään, vaan minut sektioitiin. ei pelon vuoksi vaan ihan lääketieteellisistä syistä.

Tiukkaa teki, mutta ei sitä kukaan muukaan halunnut tehdä. Tapahtui hieman ennen kuin anoppi laitettiin vaippoihin.

Tupakkalakon.

Edessä ois vielä 60 kilon painonpudotus, koskahan alkais urakkaan.

- Minäkin lihomaan muodottomaksi.

- Pesemään dementoitunutta mummoani, joka hetkeä aiemmin oli virtsannut vahingossa päälleni

- Synnyttämään - en uskonut että ikinä selviäisin siitä mutta se olikin hieno kokemus.

kanssa. Ajoin lappiin yksin ja organisoin koko lasketteluretken yksin. Tein ruuat mökissä ja hoidin talvivaatteet ja lasketteluvaatteet lasten päälle. Toi ajaminen pimeässä lumipyryssä jännitti eniten.

maidottomalla ja viljattomalla ruokavaliolla. Vauvalla pahoja allergioita eikä mikään korvike sopinut.

korkeakoulututkinnon lähes nelikymppisenä.

kaksi vuorokautta yhtä soittoa. Toisen yön sentään nukuin hotellissa. Vastuullani oli vielä koko ajan vähintään yksi lapsi.

kaikkia ulkoisia asioita, joita olin toivonut ja hyvä niin! Mut sisäisistä ahdistuksista ei ole niin helppo päästä.