Lue keskustelun säännöt.
Voiko johtua silmiin katsomattomuus muustakin kuin aspergerista?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En katso ketään silmiin koska häpeän omaa rumuutta.
Jos vastassa on törkymöykky, en tosiaan sen tihrusilmiä tiiraile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi
Mistä?
Tietoisesta ohittamisesta vaikkapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut sadistit yrittää voittaa toisen tuijottamalla. Silloin voittaa, kun ei katsele päinkään.
Kyllä. Itselläni silmät karsastavat, ja koen epämiellyttäväksi katsoa silmiin tuntematonta ihmistä, kun en tiedä mitä hän harittavasta katseestani ajattelee. Tiedän että katsominen on kohteliasta ja mahdollisuuksien mukaan pyrin siihen, mutta se tuntuu hankalalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu nyt taas vähän siitä, miltä silmiinkatsomattomuudella tarkoitetaan - koko ajan, ikinä?
Itse en tykkää puhuessa tuijottaa, etenkään työtilanteissa, koska joudun puhuessa hakemaan paljon sanoja ja sisältöä, jotta kokonaisuus pysyy johdonmukaisena. Liika tuijottaminen saa minut herpaantumaan, enkä enää muista, mitä piti sanoa. Tietysti tervehtiessä aina hymy ja katsekontakti, ja kuulumisten vaihdossa. Mutta silloin kun esimerkiksi selitän tai luennoin jotain, niin katson silmiin vain hetkittäin.
Ei tietenkään, kaikki otous vaatii jonkun diagnoosin. Vielä en ole sitä normaalia yksilöä tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressi. Pääsee helpommalla kun ei katso kaikkia silmiin kun tapaa lyhyen aikaa.
En tykkää että silmäni paljastavat miten oikeasti tunnen,siksi katson muualle. m30
En katso kusipäitä. Jotkut myös haluavat uhoa tai tuoda jotain omaa inhoan esiin. En katso vieraita
Jos henkilön jutut ei kiinnosta, en katso silmiin. Sitä paitsi silmiin katsominen viestittää kiinnostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi
Mistä?
Sinusta.
Joissakin kulttuureissa on kohteliasta välttää katsekontaktia.
voi