Keksin loistavan ratkaisun ero - ja uusperhekuvioon!

Jos vain kaikki osapuolet olisivat one big happy family.

Vaikea rakentaa uutta paritaloa aina kun joku pari eroaa. Ja kuka senkin maksaisi.

Jos vain kaikki osapuolet olisivat one big happy family.

Tottakai tämä vaatii sen, että ollaan aika hyvissä väleissä. Ja varmaan ongelmia koituu viimeistään silloin jos ja kun jompikumpi tosiaan löytää uuden kumppanin, mutta silti.

Vaikea rakentaa uutta paritaloa aina kun joku pari eroaa. Ja kuka senkin maksaisi.

Varmaan noinkin, eikä tämä ideaalimallini tietenkään kaikille sopisikaan. Mutta jos nyt oletetaan, että olisi mahdollista löytää paritalo tai vastaava kohtuu hintaan, joka tapauksessahan erossa ainakin jompikumpi yleensä joutuu uuden asunnon hankkimaan, usein molemmat. Ja nythän ei uusien asuntojen välttämättä tarvisi olla niin isoja, kun ei tarvi kahdessa asunnossa erikseen olla lastenhuonetta/huoneita, ja säilytystilaa kaikille tavaroille yms.

puolison, eikä halua jakaa tuollaista asuntosysteemiä jonkun ex-puolison kanssa. Varsinkin, jos asunnoista pääsee suoraan toiseen noin vain.



Ja mitäs sitten kun lapset muuttaa pois kotoa tai toinen haluaakin muuttaa jonnekin muualle työn perässä?



Ja kyllähän tuollainen maksaa. Harvoin myydään kokonaista paritaloa tai kahta vierekkäistä rivitaloasuntoa.

koska uusperheessä eronneita on 4, eivätkä he vaihda puolisoa toistensa kanssa!

Omassa tilanteessani en voisi kuvitellakaan tällaista ratkaisua. En siedä entistä miestäni, tulisi riitaa hänen naapurinaan jatkuvasti.

Ja uusi mieheni ei siedä sitäkään vähää entistä miestäni.

Joku kysyi että "Entäs nykyisen puolisoiden

ex-puoliso ja lapset?", ja sehän tietysti mutkistaa tilannetta. Jostain syystä ajatukseni lähti siitä, että pari eroaa ja löytää uudet lapsettomat puolisot...



Ihan loputtomiin tämä ei tietenkään toimi, tuskin milloinkaan kaikki eronneet olisivat valmiita muuttamaan vaikka rivitaloon, jossa asuisivat kaikkien osapuolten eksät ja nyksät ja niin edelleen, mutta ehkä jotkut kuitenkin?



Jonkun verran olen lehdistäkin lukenut, että suomalaisia asuntojakin pitäisi voida suunnitella ihmisten elinkaaren erilaisiin tilanteisiin sopeutuen, niin että voidaan siirtää väliseiniä uudelleen yms. Eli aina ei ihmisten tarvisi elämäntilanteen muuttuessa muuttaa uuteen asuntoon, vaan vanhoja asuntoja voisi muutella tilanteen niin vaatiessa?

Omassa tilanteessani en voisi kuvitellakaan tällaista ratkaisua. En siedä entistä miestäni, tulisi riitaa hänen naapurinaan jatkuvasti.

Ja uusi mieheni ei siedä sitäkään vähää entistä miestäni.

Juuri nyt en tietenkään siedä miestäni, siksihän tässä eroa pyöritelläänkin, mutta varmaan tilanteen rauhoituttua voisin hyvin kuvitella että toimisi, etenkin lasten kannalta. Kunhan vaan pelisäännöt olisi sovittu, ja siihen kuuluu tietenkin se, ettei muut kun lapset kulkisi tiloista toiseen ilman lupaa.

Ehkä se yhteinen saunatila olisi liikaa, mutta oikeesti, ne on kalliita tiloja ja vie neliöitä, ja jos vaan sopu löytyisi, niin kyllä yksi sauna riittäisi kahdelle perheelle.

Mutta lasten kannalta en vain tajua mitä hyvää systeemissä olisi??

Systeemi on loppupeleissä hirmuisen sekava. Jos lapsi saa rangaistuksen (arestia tms.) tai hänet käsketään tekemään joku inhottava tehtävä, niin olisi suuri riski, että lapsi karkaisi siihe "toiseen kotiin" sääntöjä karkuun.

Puhumattakaan siitä, että eri kodeissa tosiaan on eri säännöt. Vaikka meilläkin on exiin hyvät välit, niin emme silti sanele toistemme kotioloja: meillä lapset nukkuu kello 20 ja exällä klo 22, meillä on tietokoneajat, exällä ei ole, meillä lelut siivotaan joka ilta ennen nukkumaanmenoa, exällä ei. Meillä on ankaraa ja exällä vapaampaa.

Lapsi kuitenkin rakastaa molempia vanhempiaan ja ymmärtää, että eri kodeissa on eri säännöt joita on noudatettava (niin myös päiväkodissa ja koulussa). Jos lapsi asuisi kahden kodin "välissä", niin olisi todella hankala selittää millä säännöillä nyt eletään ja riitoja tulisi varmasti! Eikai tässä muuten olisi exiä ja nyxiä!

Oletko miettinyt, jos esim äiti tai isähaluaa, muuttaa toiselle paikkakunnalle esim, työn vuoksi, niin mihin tuo talo rakennetaan?

Lähi piirissä esim ero perhe, jossa vanhemmat asuvat nyt 200 km:n etäisyydellä toisistaan...

Mutta lasten kannalta en vain tajua mitä hyvää systeemissä olisi??

Systeemi on loppupeleissä hirmuisen sekava. Jos lapsi saa rangaistuksen (arestia tms.) tai hänet käsketään tekemään joku inhottava tehtävä, niin olisi suuri riski, että lapsi karkaisi siihe "toiseen kotiin" sääntöjä karkuun.

Puhumattakaan siitä, että eri kodeissa tosiaan on eri säännöt. Vaikka meilläkin on exiin hyvät välit, niin emme silti sanele toistemme kotioloja: meillä lapset nukkuu kello 20 ja exällä klo 22, meillä on tietokoneajat, exällä ei ole, meillä lelut siivotaan joka ilta ennen nukkumaanmenoa, exällä ei. Meillä on ankaraa ja exällä vapaampaa.

Lapsi kuitenkin rakastaa molempia vanhempiaan ja ymmärtää, että eri kodeissa on eri säännöt joita on noudatettava (niin myös päiväkodissa ja koulussa). Jos lapsi asuisi kahden kodin "välissä", niin olisi todella hankala selittää millä säännöillä nyt eletään ja riitoja tulisi varmasti! Eikai tässä muuten olisi exiä ja nyxiä!

On tietysti ihan totta, että erimielisyydet lapsen säännöistä yms. usein vaikuttavat siihen että halutaan erota. Mutta jos olisi sopimus, että se jolla on huoltajuusviikko määräisi säännöt, ja toinen ei niihin puuttuisi. Eli siis, vaikka lapset pääseekin halutessaan asunnosta toiseen, tehtäisi kuitenkin selväksi, että onko isiviikko vai äitiviikko, ja kuka huolehtii nukkumaanmenosta ja siivouksesta yms. Tietenkin vaatisi luottamusta ja harjoittelua, ja silloin kun ei oli oma vuoro, olisi vaan pystyttävä pitämään näppinsä erossa. (Meillä ollaan tällaista harjoiteltu jo nyt ennen eroa, perheterapeutin ehdotuksesta, ja kyllä lapset sen tajuaa, se on ennemminkin meille aikuisille, etenkin minulle äitinä, vaikeampaa olla koko ajan komentamassa).

Pääpointti tässä systeemissä oli kuitenkin se, ettei lasten tarvisi rampata kodista toiseen vuoroviikoittain, aikuisten taas pitäisi yrittää aikuismaisesti sopia käytännön järjestelyistä.

Oletko miettinyt, jos esim äiti tai isähaluaa, muuttaa toiselle paikkakunnalle esim, työn vuoksi, niin mihin tuo talo rakennetaan?

Lähi piirissä esim ero perhe, jossa vanhemmat asuvat nyt 200 km:n etäisyydellä toisistaan...

Tässä edellytys tietenkin on, että kaikki aikovat ja haluavat asua samalla paikkakunnalla, ihanteellisesti tietenkin samassa kaupunginosassa kuin ennen eroakin, niin että lasten koulut ja kaverit ei vaihdu.

Mä rupesin jo ajatuksissani toteuttamaan tota, nykyisessä asunnossa siis niin, että otettaisi seinänaapurin asunto meidän käyttöön.



Saunat on jo nyt peilikuvina, eli ne yhdistämällähän saisi kätevästi isomman saunan ja kylppäriin paremmin tilaa. Yläkerran toisiin makkareihin vaan pitäisi tehdä ovi asuntojen välille. Ok, toki pitäisi huonejärjestystä miettiä vähän uusiksi, mutta ei periaatteessa mahdotonta.



Käytännön ongelmia kyllä on se, että mitenkäs toi naapuri saataisi muuttamaan ja myymään meille asuntonsa sopivalla hinnalla? Ja mistä ne rahat saataisi, tätäkään asuntoa ei ole vielä maksettu...



Mutta jos rahasta ei olisi pulaa, niin ihan hyvä idea!