Vuokra vs. omistus, eri näkökulmat

että Ruotsissa voi asuntolaina olla JOPA 90 vuotta?

Luin tämän lehtijutusta äskettäin..Ruotsin tyylillä meillekkin kannattais omistuasunto.

Meillä edellinen vuokraisäntä asui itse perheineen vuokralla. Oli ostanut oman perheasunnon sijaan pari pienempää asuntoa joita vuokrasi ulospäin. Fiksu ja laskutaitoinen tyyppi, pienissä asunnoissa on usein suuria parempi vuokratuotto.

asua vuokralla, mutta se on totta, että pienessä kannattaisi asua, jos haluaisi vaurastua. Esimerkiksi me asutaan omakotitalossa Tampereella ja hinta-arvio noin 300 000 Euroa. Taloudellisesti olisi järkevämpää ostaa 100 000 Eurolla kolmio jostain Tesomalta ja kai me nyt kahden lapsen kanssa siihen mahduttaisiin. Sitten laittaa nuo muut rahat ja lainakapasiteetit vaikka ostamalla pari sijoitusasuntoa ja sitten taas lisää jne. Oma asunto on ihan "tuottamaton", joten siihen ei kannattaisi panostaa niin paljoa...



Toinen kysymys on, onko elämästä tarkoitus nauttia vai haalia vaan lisää omaisuutta..

että Ruotsissa voi asuntolaina olla JOPA 90 vuotta?

Luin tämän lehtijutusta äskettäin..Ruotsin tyylillä meillekkin kannattais omistuasunto.

Mutta jos se edellyttää KAIKESTA MUUSTA luopumista vaikkapa 25 vuoden ajaksi, niin voi olla, että monen kohdalla se ei enää olekaan ihanteellinen ratkaisu.

Mistä kaikesta muusta? Onko littutelkkari ja uusi auto nyt niin tärkeää

Minusta taas lainanmaksu tuntuu huomattavasti edullisemmalta kuin tilavassa vuokra-asunnossa asuminen.



Lisäksi voin itse päättää keittiön ja kylpyhuoneen kaakeleiden väristä juuri silloin kuin haluan.

Eikä remontti edes maksanut meille mitään, koska vuokranantaja (kaupunki) maksoi viulut.

Mistä kaikesta muusta? Onko littutelkkari ja uusi auto nyt niin tärkeää

sehän riippuu ihan henkilöstä, mitä kukakin haluaa, ja joutuisiko omakotitalon takia luopumaan jostain tärkeästä. Puhuin yleisellä tasolla, en esim. itsestäni. Ap mainitsi matkustamisen - eli ilmeisesti heidän perheensä tapauksessa ison omakotitalon ostaminen tarkoittaisi matkustamisesta luopumista. Jollekin toiselle se ei välttämättä olisi niin suuri asia, mutta ap antoi ymmärtää, että hän nimenomaan haluaisi voida matkustaa. Siinä yksi esimerkki.

En usko, että littutelkkarista joutuisi luopumaan - ne nyt eivät niin paljon maksa, eli korkeintaan joutuu vaan lykkäämään parilla vuodella. Eli jos littutelkkari on jonkun suuri unelma, niin eiköhän sen saa joskus sinne omakotitaloonkin. Sama koskee autoa - joku haluaa joku ei, tosin usein nämä isoissa omakotitaloissa asuvat asuvat myös paikoissa, joissa kokevat auton miltei pakolliseksi.

Voihan ihminen tietysti haluta muutakin kuin jotain tavaraa. Esim. joku tykkää käydä usein teatterissa tai elokuvissa, tai harrastaa jotain mikä maksaa - ja haluaa sen vuoksi ettei talous ole kovin tiukalla, ettei joudu luopumaan näistä. tai sitten joku muu haluaa mahdollisuuden voida tehdä vaikka lyhennettyä työpäivää, jos joskus tuntuu siltä (lasten ollessa pieniä tai muusta syystä). Tai mahdollisuuden pitää vaikka opintovapaata. Ehkä tällaisissa tilanteissa ihminen voi kokea, että iso omakotitalo vaatii liikaa luopumista muista asioista.

Joskus voi olla, ettei halua luopua keskustassa asumisesta - ja päätyykin ostamaan asunnon kerrostalosta. Kaikille ei elämässä ja asumisessa ole pointtina vain se "oma talo", vaan jollekin muutkin asiat voivat painaa vaakakupissa.

Nuorena perheellisenä juurikin mietin paljon asumiskustannukset todellisuudessa ovat kuukausi tasolla jos ostetaan vaikkapa kolmio rivari Tampereelta. lainan lyhennyksen päälle tulevat lämmitys,sähkö,yhtiövastike perus menoina, että millaisista summista puhutaan jos haluaa että lainaa kuitenkin lyhennetään siihen malliin että eläkeiässä ei enää tarvitse maksella. selviääkö tosiaan vaikkapa 700e kuukausi menoilla asumisessa? lainan en uskoisi kovin suuren olevan näin lähihoitajan ja rakennusmiehen tuloilla. Ja itsekkin tosiaan haluan tehdä elämälläni muutakin kuin ostaa sen asunnon :D

ja miten siitä omakotitalosta tulee niin paljon kustannuksia? Me asumme 200-neliöisessä omassa omakotitalossa P A L J O N halvemmalla kuin pari vuotta sitten 100-neliöisessä rivariasunnossa vuokralla.



Plus ei joka ikinen päivä vituta maksaa vuokraa jollekin niljakkaalle kusipäälle, joka sijoittaa rahamme omaisuutensa kartuttamiseen ja Mallorcan-matkoihin.

Jotkut vain tykkäävät siitä, että on oma koti ja oma piha, jolle voi tehdä mitä lystää. Vuokra-asuntohan on tasan sellainen millaisena vuokranantaja haluaa sen pitää, ja piste. Ja sieltä myös lentää silloin kun vuokranantaja haluaa.



Toisaalta monille ei ole mitään merkitystä sillä, omistaako omat seinänsä, jos ei niille halua koskaan kuitenkaan mitään tehdä eikä ole innostunut puutarhajutuista. Ja etenkin jos saa asumiseen jotain tukia tai muuten vaan ei välitä siitä karttuuko omaisuus vai ei, sittenhän sillä ei ole juuri merkitystä missä asuu.

tilanteessa voisi kompromissina ostaa halvemman asunnon kerrostalosta? Tai miksi pieni omakotitalo tai rivitalo ei kävisi?

Kummallista kuvitella, että ainoastaan omakotitalo voi olla "oma".

Itse en kyllä haluaisi elää pelkkää asuntolainaa maksellen. Ehkä sitten vanhana omistaisin isomman asunnon, mutta en olisi voinut tehdä mitään muuta. Mieluummin ostaisin halvemman asunnon ja tosiaan matkustelisin, harrastaisin ja eläisin vähän huolettomampaa elämää. Tuskin katuisin vanhana sitä, että olisin nauttinut elämästäni ja tehnyt niitä asioita, joista olen haaveillut tai jotka ovat antaneet sisältöä elämään.

Toki, jos se ISO omakotitalo on tärkein tavoite, niin sitten kannattaa satsata siihen. Muutenhan sitä katuisi vanhana, että tuli tehtyä kaikkea "sellaista, mistä ei jää rahaa käteen", kuten vaikka jotain ulkomailla reissaamista tms. Riippuu niin siitä, mitä elämässä arvostaa ja haluaa!

Mulla on ihan eri näkökulma asumiseen kuin miehelläni. Hän haluaa olla isossa ok-talossa, jonka kustannuksen ovat niin kalliita, että joudumme muuten kituuttamaan ja riitelemään rahasta jne. Perustelee, että tää on sitten joskus 25 vuoden päästä maksettu ja on "turva vanhuuden varalle".

Itse taas mieluummin asuisin vuokralla rivarissa halvemmalla, mutta niin, että tilaa riittää hyvin (tällainen olisi ollut tarjolla jopa meidän 6 hengen perheelle). Kustannukset olisivat halvemmat ja jäisi rahaa vaikka matkustamiseen tms. Vanhana voisi vaihtaa pienempään ja vielä halvempaan vuokralle.

Minusta on tylsää odottaa jotain "elämää" sitten 55-60 -vuotiaana. Miksi ei voi elää tässä ja nyt? Suurperheen elämä on muutenkin aika raskasta, olisi ihan kiva, jos ei tarvisi koko ajan miettiä raha-asioita, ottaa lisää lainaa johonkin maalämpöpumppuun jne...

tilanteessa voisi kompromissina ostaa halvemman asunnon kerrostalosta? Tai miksi pieni omakotitalo tai rivitalo ei kävisi?

asuu kerrostalossa kaikki kuitenkin voi luulla, että onkin vuokralla. Omakotalothan on kai aina itse omistettuja.

Kummallinen käsitys että kerrostalosta ostettu asunto olisi oma. Eihän se ole, vaan taloyhtiön. Saat ainoastaan osakkeet, jotka sitten oikeuttaa asumiseen.



Kokoajan saat olla kusi sukassa mitä remontteja taloyhtiössä tulee. Esim taloyhtiön kellarissa voi muhia jättimäinen homeremontti.



Lisäksi tajuaako monikaan, että taloyhtiö voi mennä jopa konkurissiin, jos talo on niin huonossa kunnossa, ettei kannata enää korjata. On vähän hankala tietää mitä niissä muhii.

no tarkoitin kyllä juuri tuota osaketta. Jos mietitään asumiskustannuksia (vuokralla tai omistusasunnossa) niin voi olla, että ap:n tapauksessa se kerrostalo-osake olisi ihan hyvä vaihtoehto, hänhän ei halunnut itse ostella ilmalämpöpumppuja yms.

Homeremontti onkin hyvä pointti, mutta onneksi omakotitalot eivät voi koskaan homehtua, joten omakotitalossa ihminen on turvassa kaikilta maailman pahuuksilta.

Tietenkin kannattaa vähän perehtyä, millaisen asunnon on ostamassa - oli kyse sitten kerrostalosta tai omakotitalosta. Mutta omistusasuntoon liittyy toki aina sellaisia riskejä, joita vuokralla asumiseen ei liity - ja päinvastoin.

Mutta tottakai, jos tuntuu, että kaikki muu asuminen on vaan niin pelottavaa ja täynnä uhkia, niin sitten varmaan se omakotitalo on ainoa oikea ratkaisu. Mutta jos se edellyttää KAIKESTA MUUSTA luopumista vaikkapa 25 vuoden ajaksi, niin voi olla, että monen kohdalla se ei enää olekaan ihanteellinen ratkaisu. Aika moni haluaa kuitenkin saada elämässään vähän muutakin kuin sen oman talon.

Joten ehkä kannattaa miettiä myös sitä samalla kun vertailee omakotitaloa ja vuokra-asumista - miettiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mitä haluaa tehdä, millaisessa elämäntilanteessa ja asumismuodossa niihin on varaa, jne.

Kummallinen käsitys että kerrostalosta ostettu asunto olisi oma. Eihän se ole, vaan taloyhtiön. Saat ainoastaan osakkeet, jotka sitten oikeuttaa asumiseen.

Kokoajan saat olla kusi sukassa mitä remontteja taloyhtiössä tulee. Esim taloyhtiön kellarissa voi muhia jättimäinen homeremontti.

Lisäksi tajuaako monikaan, että taloyhtiö voi mennä jopa konkurissiin, jos talo on niin huonossa kunnossa, ettei kannata enää korjata. On vähän hankala tietää mitä niissä muhii.

Kerrostaloasunto on aina riski

asuminen on aina riski!

Vuokra on hukkaan heitettyä rahaa ja samalla hinnalla asuu usein omassa kuin maksaa vuokraa vieraalle. Voi myös ostaa omistusasunnon, joka ei vedä omaa taloutta liian tiukoille. Tosin sitten on eri jos asuu sossun tuilla ja kunta maksaa vuokran...