Jos olet yksinäinen, miten koet asian ?

Olen ollut 21 kesäistä yksin. Kukaan ei pidä minusta. Naiset ei  ole koskaan tykänneet minusta. Sellaista se on elämä ei voi mitään. On minulla harrastuksia ja töitäkin oon tehnyt mutta viime aikoina enimmäkseen pimeitä töitä. Käyn kalassa ja myyn ahven kalaa pimeesti koska ihmiset ostaa sitä minulta halvemmalla kuin kaupasta. On jo vakio asiakkaita ollut 6 vuotta ainakin joten saan kaikki myytyä aina.

T: kiltti ja kunnollinen mies

Surullinen olen asiasta.  Tai oikeastaan jo masentunutkin. Asun yksin ja teen etätyötä. Kavereita on joskus ollut joitain, mutta nykyään ei enää mitään aitoa ja nähdään tosi harvoin. Olen huomannut, että tämä on tehnyt itsetuntoni tosi huonoksi, koska ajattelen, että kukaan ei halua viettää aikaa kanssani. Sitä myötä ei uskalla tai viitsi sitten kauheasti puhua omista asioistaan tai kertoa mielipiteitään tms. joskus harvoin kun on jossain seurassa, koska epäilee että kaikki inhoo mun juttuja. Eikä tässä itsellä nyt mitään kiinnostavaa tapahdukaan, että sitä kerrottavaa edes olisi. Eli tuntuu että minusta on tullut entistä hiljaisempi, vaikka aiemmin olen ollut tutussa seurassa ihan puhelias ja eläväinen. Parisuhteesta en uskalla enää edes haaveilla, en pysty mitenkään kuvittelemaan, että joku voisi pitää minusta romanttisessa mielessä. Eli kokonaisvaltaista huonosti voimista aiheuttaa yksinäisyys. En myöskään koskaan nuorempana olisi voinut kuvitella, että olen tässä tilanteessa.