Juon joka viikonloppu

Joo, meillä ukko tekee tuota samaa. Joka perjantai ja lauantai on töiden alkamisen jälkeen pitänyt päästä nollaamaan. Juo sitten itsensä tainnoksiin, lähtee baariin, sinne lopullisesti sammuu ja lentää pihalle. Sillä sitten seuraavan viikon leveilee. Rahaa palaa satanen per ilta ja niitä iltoja on se 8/kk, ja sitten itkee kun ei jää yhtään rahaa ja mitään ei voi ostaa.



Kymmeniä kertoja koitin ehdotella, että jospa tämä viikonloppu selvinpäin. Viikolla on joojoo, mutta perjantaina on töistä tullessaan kaljaatikko mukana. Koittanut ehdottaa että voisi joku kerta lähteä vaikka leffaan ja syömään jne. Ja hieman meinaa olla loukkaavaa, kun vastaukseksi saa, että ei tänään, kun tekee mieli vain rentoutua (eli siis ensimmäisessä kappaleessa mainitulla tavalla.)



luulin, että pitkähkön työttömyyden jälkeen tekisi hyvää taas päästä työnsyrjään kiinni, mutta paskanmarjat. Onneksi on kohta EX-mies. Tuota en jaksa enää katsella, kolme ja puoli vuotta meni hukkaan, mutta mistäpä tuota olisi arvannut, että tuo juominen tuohon menee, kun rahaa on juoda.



Itsehän toki ei myönnä mitään ongelmaa, vaan minä valitan turhasta.

JOka perjantai juodaan pullo kuoharia tai viiniä tai muutama siideri. VIikolla en juo, mutta perjantaisin oikein polttelee saada eka drinksu.

ihan kuin minä paitsi että NYT EN VOI kun meillä on pieni vauva!!! Siis olen kyllä jotain ottanut ja laskenut tunnit niin että vauva syö illalla puuroa ja pumpattua maitoa.



Mutta pointtini on se että sama on mullakin mielessä jo pe ja TÄMÄ AHDISTAA.

Ero, häätö (taivasalla, ei oikeesti kotia), lapsen syöpä,työttömyttä ja raskasta työtä.



Koskaan heikolla hetkellä en ole ottanut edes lasillista. Juon kun on aihetta juhlaan (vaikka kissanristiäiset).



Mikä asia muutu paremmaksi jos juo, sen olen myös opettanut aikuisille lapsilleni.



Suruun, vitutukseen tai murheeseen ei saa juoda koskaan!

juon joka viikonloppu: yhden siiderin sekä perjantai- että lauantai-iltana lasten nukkumaanmenon jälkeen. Tätä ei kai lasketa juopotteluksi? ;)

sama! teen kanssa henkisesti raskasta työtä ja pää nollnatuu ainoastaan muutamalla sidulla!!!! ja tosiaan nyt jo mennyt siihen että viikollakin tulee jo ottettua yksi sidu jos toinen, mutta vielä ainakin hallinassa niin että ei oo vaikutusta seuraavaan päivään!! eli tiedän mistä kirjoitit....

Sanoisin vaan, että ole hyvä ihminen ja erityisesti ÄITI ja lopeta tuo ajoissa. Itse puhun nyt syvällä rintaäänellä, olen nimittäin elänyt lapsuuteni perheessä, jossa äiti oli alkoholisti ja kaikki alkanut vain tuosta niin viattoman kuuloisesti nollaan työviikkoni lauseesta. Äitini tekee myös henkisesti raskasta työtä mielenterveysalalla ja pitää sitä verukkeena ja lupana tuohon nollaukseen. Mutta kuinkas on käynytkään, en muista koko lapsuudestani yhtäkään vl, että äitini olisi ollut selvinpäin. Ja juuri tuota viiniä tuppasi litkimään. Ja mitä minuun tulee, nyt aikuisena (26v) yhden lapsen äitinä, olen ollut viimeiset 10 v. täysin raittiina, päättäen että lapseni eivät ikinä joudu elämään ja käymään läpi samanlaista helvettiä mitä minä olen käynyt ja saanut kärsiä siitä vielä aikuisenakin, sairastuttuani synnytyksen jälkeiseen masennukseen, koska oman lapsen saatuani todella vasta tajusin mitä oma elämäni on ollut ja mitä kaikkea olen joutunut näkemään, kuulemaan, tuntemaan ja mistä kaikesta olen jäänyt paitsi - äidin rakkaudesta, hoivasta ja välittämisestä.



Joten jos vähääkään välität lapsestasi ja perheestäsi ja itsestäsi, keksi jokin muu millä nollaat työviikkosi, esim. liikunta tai perheen yhteinen aika. Itse teen myös henkisesti raskasta työtä, eikä minulla ole tarvetta alkoholilla nollata työviikkojani.

En ole siis täysin epä-kelpo äiti vaikka siltä välillä tuntuu.. kyllä se voi olla että jonkun asteen riippuvuus onkin.. en juo kuin pe tai la, 1*vk yleensä pe, useimmiten pe oikeen vesi kielellä työpäivän jälkeen laukkaan alkoon, ei helvetti mitä touhua.. voi pikkuhiljaa varata työterveyslääkäriin aikaa.. vaikka sekin saattaa olla ylireagointia, olen alkkis nollaan työviikon pe tissuttelemalla, vastaus: joo et ole hanki muu nollaus keino:D no elämä opettaa!

Olen myös säädyllisen (juodaan muttei lärvätä) alkoholistiperheen lapsi, enkä muuta kärsimystä ole huomannut, kuin juomatavan periytyvyyden. Ei musta ihan oikeasti ole ollut kamalaa elää lapsuudenperheessäni.

oli alkoholisti ja joi itsensä hitaasti kuolemaan.