Professori yritti kysellä EU:n 700 miljardin elvytyspaketin rahojen käytöstä, törmäsi salaisuuksien muuriin

Muuri.

Siihen professori Päivi Leino-Sandberg sanoo törmänneensä, kun hän on yrittänyt selvittää EU:n yli 700 miljardin euron elpymispaketin rahankäyttöä.

- Rahaa on jaossa hirveästi, joillain jäsenvaltioilla ihan tolkuton määrä. Julkisuus olisi paras tae sille, että ne rahat käytetään fiksusti, Leino-Sandberg sanoo.

Elpymispaketin tarkoitus oli hyvä: auttaa jäsenmaat ylös koronakuopasta ja vauhdittaa ilmastoprojekteja ja digitalisaatiota. Ensimmäinen närästys syntyi kuitenkin jo rahanjaosta. Pahimmin koronasta kärsineille ja taloudellisesti takamatkalla oleville päätettiin antaa eniten. Italia voi saada paketista jopa 195 miljardia euroa ja Espanja 163 miljardia euroa - Suomi vajaat 2 miljardia.

Leino-Sandberg ei säästele sanojaan elpymispaketin rahankäytöstä.

Hänen mielestään isoin ongelma on, että valtava määrä rahaa jaetaan tavalla, jota leimaa kiire ja kunnollisen valvonnan puute.

- Rahaa on valtava määrä, ja se pitäisi saada hyvin nopeasti käytettyä. Se johtaa ongelmiin.

Leino-Sandbergin mukaan asiat alkoivat mennä pieleen heti alussa.

- Koska tämä oli pandemiatoimi, siis kriisiratkaisu, niin osa toimivallasta otettiin kriisitoimien puolelta. Se määräsi, että rahat tulee käyttää nopeasti. Siksi 723 miljardia euroa tulee kuluttaa elokuuhun 2026 mennessä, eikä rahankäyttöä voi pitkittää. Perustavanlaatuinen ongelma on, että koronaelpymispaketti ei olekaan koronaelpymispaketti. Siihen se on jo myöhässä. Paketista on tullut ennemminkin jonkinlaista budjettitukea.

Leino-Sandberg on tehnyt komissiolle tietopyynnön Suomea koskevasta tausta-aineistosta. Hän ja vastaavia tietopyyntöjä tehneet eurooppalaiset journalistit ovat törmänneet - salaisuuden muuriin.

- En tiedä kenestäkään, joka olisi saanut sieltä hyödyllisiä tietoja, Leino-Sandberg sanoo.

Mitä tilanteesta sanoo portinvartija eli talous- ja rahoituskomitea EFC?

Komitean jäsen Leena Mörttinen suostuu puhelinhaastatteluun. Hän on valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri ja edustaa komiteassa Suomea.

Mörttinen kertoo, ettei EFC:kään saa komissiolta kaikkea tietoa.

- Me saamme hyvin vähän tietoa verrattuna siihen, mitä komissio käytännössä saa. Saamme oikeastaan vain komission arvion ja raportin, emmekä näe taustalla olevia jäsenmaiden toimittamia materiaaleja.

https://yle.fi/a/74-20088315