Nyt saa nauraa itselle - milloin teillä meni överiksi?

Tunnistaako kukaan että on joskus vienyt äitiyden tai kodinhengettäryyden pikkuisen liian pitkälle?

Itselläni on käynyt näin monta kertaa mutta onneksi näille osaa nauraa, viimeistään jälkikäteen.

Ensimmäisenä tuli mieleen kun piti välttämättä tehdä siihen aikaan suosittu yksisarviskakku lapsen synttäreille vaikka en ollut koskaan pursottanut mitään. Ja TIETENKIN yksisarvisella piti olla sateenkaaren värinen harja. Valvoin edellisenä yönä harjoittelemassa erilaisia raitapursotuksia leivinpaperille mutta kun aamulla muutaman tunnin yöunien jälkeen yritin samaa, niin mikään ei onnistunut. Tuntia ennen juhlan alkua tihrustin kyyneleitä karmean kermatekeleeni vierellä tukka kermavaahdossa kunnes mies passitti minut suihkuun. Lopulta juhlavieraat saivat frödingen pakastekakun jonka päälle asetettiin leluponi ja kuinka ollakaan- kukaan ei välittänyt saati valittanut, synttärit saatiin pidettyä ja pakastekakku teki kauppansa. Söimme minun kammotustani sitten viikonloppun ja ihan hyvää sekin oli.

Onko muilla mennyt joskus överiksi? Miten selvisitte?