Millaisia olette väsyneenä?
Miten oma persoona tai toiminta muuttuu? Onko tullut väsyneenä tehtyä jotain mitä jälkeen päin kadut? Entä ootko itselle väsyneenä armollisempi vai yhtä vaativa?
Mulla on ollut henkistä väsymystä pitemmän aikaa toki parempiakin kausia on välillä. Mut jos on kuormittunut elämässä niin en jaksa ihmisiä enkä mitään turhanpäiväisiä juttuja, vetäydyn, tykkään olla hiljaisuudessa, luonnossa, ilman aikatauluja. Olen herkempi ärsykkeille, ärsyynnyn muutenkin enemmän, saatan päästää suustani sammakoita mikä joskus kaduttaa. Itken herkemmin ja useammin.
Kommentit (21)
Kiukkuinen, todella helposti ärsyyntyvä
Vierailija kirjoitti:
Mykkä, perseeseen ammuttu karhu😇
Et tajua mistään mitään. Ei ole hyvä tilanne nyt tämä jossa ei ole oikeudenmukaisuutta tulkinnasta
Ärsyynnyn helposti ja haluaisin olla ihan rauhassa
Ihan riippuu päivästä. Hiljainen, hysteerisen nauravainen, unohteleva, mitä milloinkin. Eli vähän kuin kännissä.
Väsyneenä olen hiljainen ja vetäydyn omaan kuplaani. Tämä ei ole ongelma kellekään, sillä asun ja elän yksin. En myöskään ole työelämässä, joten saan levätä ihan vapaasti niin paljon kuin haluan. (Ellei naapuri möykkää!!)
Kun en ole väsynyt, saan asioita tehdyksi ja olen jopa sosiaalinen. Olen itse asiassa erinomainen smalltalkkaaja.
Vainoharhainen. Kuvittelen kaikkien inhoavan minua ja pitävän epäonnistujana.
Väsyneenä leppoisana, vain väsyneenä vai väsyneenä stressissä? Ehkä vaihdevuodetkin?
Entistäkin kömpelömpi. Sen lisäksi että tiputtelen tavaroita, törmäilen seiniin. T. Adhd
Joskus saatan nauraa itkuhuutonaurua, joskus taas ihan valmis höyläämään ranteet auki. Ja kaikkea näiden väliltä. Riippuu paljon siitä kauanko väsymys on jatkunut.
Vierailija kirjoitti:
Krätyinen 🏽
Ihana 😄 krätyinen
Väsyneenä olen usein kokonaisvaltaisesti uupunut.
Ja se uupumus itselläni, on puhtaataasti fyysisistä uupumusta.
Pari todella huonosti nukkuttua yötä. Vaativia työpäiviä takana, jolloin puhelin soi tiuhaan, työsähköposti täynnä vaativia vastauksia.
Lapset kotiin tarhasta, kotiutuminen, leikit ym. ennen iltaruokaa. Esikoinen harkkoihin klo 18, kaikki autoon mukaan, kauppa, kirjasto, pyykit, ja muu.
Pää kestää. Tietenkin. Muutoinhan kaikki menis päin persettå.
Niin ja sitten se mies. Kyllä mies on, aviopuoliso ja lasten isä. Hän on matkatöissä. Käytännössä pyöritän perheen yksin viikoilla. Ja oman työn. Sujuu. Ja oma valinta. Mies tuo matkaduunissa talouteen suuren potin rahaa. Koko perheelle.
On siis olemassa puhtaasti puhtaasti fyysistäkin väsymistäkin, etenkin jos hemogl. arvot ovat toistuvasti alhaiset.
Vkonloput, juhlapyhät ja lomat toki helpottavat ja piristävät elämää. Usein sitä kuitenkin aattelee jZ toivoo, että olisipa ne turvaverkot lähempänä. Eivätkä satojen kilometrien päässä.
Väsyneenä olen yllättäin väsynyt.
Menetän puhekyvyn väsyneenä. Keskustelen ihmisten kanssa. Ajattelen sen mielessä, mutta sitten en ole sanonut mitään. Sattunut vain muutaman kerran elämässä, tähän ei vaikuta pari huonosti nukuttua yötä. Väsyneenä nukahtaa kesken kaiken, esim. polkupyörällä ajaessa nukahtaa hetkeksi. Tulee katkos.
Tein joskus töitä opettajana. Oli päivätunnit ja sitten iltahuki aikuisille (lauantaisin myös). Kun tulin umpiväsyneenä kotiin, istuin pöydän ääressä ja tuijotin seinää. Samalla saattoi tulla syödyksi esimerkiksi paketillinen keksejä. Montaa sanaa ei suusta irronnut ja nukahdin lasta nukuttaessani vähän yhdeksän jälkeen herätäkseni aamuyöstä lattialta vaatteet päällä ja siitä sitten miettimään, että mitäs tänään on ohjelmassa.
Vajaatoimintakykyinen. Ja se ärsyttää suunnattomasti, koska tekee hajamieliseksi, ja on vaikeaa koostaa tiedollisia kokonaisuuksia sujuvasti.
Myös kärsivällisyys vähenee. Typeryystoleranssi on minimitasoa, ja se varmaan osittain on omaa projektiotakin.
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen, todella helposti ärsyyntyvä
Oot siis lapseton, valittava, itsekeskeinen, omahyväinen ihminen.
Ihminen, jolla on edes yksi lapsi, ei voi olla kiukkuinen, huonotuulinen, kyllästynyt ja tiuskiva, kun hakee lapsen tarhasta, tai kun isä tuo töistä tullessaan lapsen tarhasta kotiin.
Miltä lapsesta tuntuu tulla kotiin, kun kotona odottaa kiukkuinen, negatiivinen ja käskyttävä äiti.
Sllä päiväkodista kotiin tuleva lapsi, on myös ollut ns. päivän töissä.
Lapsi on sopeunut päiväkodin sääntöihin ja sen ajastettuun aikaan. Lapsi on soprinut päibäkodi tätien ohjaukseen ja määräyksiin.
Lapsi on sopetunut muihin päiväkodissa oleviin lapsiin eli pystyy leikkimään ja toimimaan heidän kanssaan.
Mitä kommentoija arvelee, onko vain hänellä oikeus olla kiukkuinen ja pirullinen ja tyly perheelle, työpäivän jälkeen?
Mykkä, perseeseen ammuttu karhu😇