Kaverin ärsyttävä tapa sanoa olevansa isätön vaikka ei ole oikeasti
Isä asuu muualla eikä kaveri halua pitää yhteyttä. Erityisen ärsyttävä tapa on sen takia kun oma isäni on kuollut. Satuttaa kun ihmiset käyttää sanaa väärin.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
No kerro hänelle miltä sinusta tuntuu
Parempi ettei kerro, säästyy kaveri naurulta.
Sullako on joku yksinoikeus olla isätön?
Vierailija kirjoitti:
Sullako on joku yksinoikeus olla isätön?
Ihan eri asia olla OIKEASTI isätön kuin leikkiä olevansa isätön jos ei tule toimeen isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullako on joku yksinoikeus olla isätön?
Ihan eri asia olla OIKEASTI isätön kuin leikkiä olevansa isätön jos ei tule toimeen isän kanssa.
Mikä eri asia? Eihän perheet ole koskaan samanlaisia muutenkaan. Jotkut on isättömiä yhdestä syystä ja toiset toisesta. Ap nyt vissiin kuvittelee että vain kuolleen isän lapsilla on oikeus sanoa olevansa isätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullako on joku yksinoikeus olla isätön?
Ihan eri asia olla OIKEASTI isätön kuin leikkiä olevansa isätön jos ei tule toimeen isän kanssa.
Ap se tässä leikkii. Hänellä on ollut isä, vaikka isä onkin kuollut. Minulla taas ei ole koskaan ollut isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullako on joku yksinoikeus olla isätön?
Ihan eri asia olla OIKEASTI isätön kuin leikkiä olevansa isätön jos ei tule toimeen isän kanssa.
Haista paska! Isäsi kuoli kun äitisi odotti sinua ja olit isätön koko lapsuutesi? Jos näin ei ollut pidä turpasi kiinni.
Asuu muualla, eli et voi edes tietää onko kyseessä kaverin oikea isä.
Olen ollut isätön koko elämäni vaikka biologinen isä kuolikin vasta kun olin 7v. Kuolema ei tehnyt minusta yhtään sen enempää isätöntä. Minusta kukaan, sinäkään, ei voi määritellä elämääni minun puolestani.
Olen sekä isätön ja äiditön. Kumpikin olipirihuoria ja minua raahattiin sijaisperheestä ja laitoksesta toiseen koko lapsuus. Älä sinä tule minulle sanomaan mitä sanaa saan käyttää ja mitä en.
Olin 19v, kun äitini suostui kertomaan kuka isäni oli. Kolme vuotta siitä hän kuoli syöpään. Olin koko lapsuuteni isätön, mutta nyt minulla on paikka jossa käydä viemässä kukkia ja kynttilöitä. Mikään ei enää vie minulta isää.
Minun isä on kuollut, mutten ole isätön. Kaverisi kokee olevansa isätön kun eivät ole tekemisissä ilmeisesti ollenkaan, sinä et sitä päätä.
Miksi itse kutsut itseäsi isättömäksi?
Isättömyys ei ole yhtä kuin että isä on kuollut.
Minun isäni on ollut koko ikäni alkoholisti ja maanisdepressiivinen työtön, joka nykyään näyttää hampaattomalta spurgulta. Kun taas serkuillani oli hyvä isä, kunnes hän kuoli kun serkut olivat jo täysi-ikäisiä. Kumpi nyt sitten on isättömämpää 🤷🏻
isän puuttuminen on kyllä minulla vaikuttanut luonteeseen ja kehitykseen paljon enemmän, kuin serkuilla. Kun heillä oli kuitenkin kaikissa lapsuuden kriittisissä kehitysvaiheessa normaali hyvä isä, kun taas minulla ei.
Vierailija kirjoitti:
Minun isäni on ollut koko ikäni alkoholisti ja maanisdepressiivinen työtön, joka nykyään näyttää hampaattomalta spurgulta. Kun taas serkuillani oli hyvä isä, kunnes hän kuoli kun serkut olivat jo täysi-ikäisiä. Kumpi nyt sitten on isättömämpää 🤷🏻
isän puuttuminen on kyllä minulla vaikuttanut luonteeseen ja kehitykseen paljon enemmän, kuin serkuilla. Kun heillä oli kuitenkin kaikissa lapsuuden kriittisissä kehitysvaiheessa normaali hyvä isä, kun taas minulla ei.
Niinpä, Itselläni on aika samanlainen kokemus.
Meillä oli "isä" jota ei voinut pitää vanhempana millään tavalla. Hän oli arvaamaton, pelottava ja lapsellinen, eikä häneen voinut luottaa yhtään kuin edes normaaliin aikuiseen enkä tuntenut häntä koskaan turvalliseksi vanhemmaksi, tai oikeastaan edes vanhemmaksi. Hänestä ei siis ollut mitään tukea missään. Kaverillani taas oli normaali isä, joka vietti paljon aikaa lasten kanssa ja kuoli lastensa ollessa nipinnapin täysikäisiä.
Kokeile ap elää sen kaverisi isän kanssa ja tule sitten kertomaan miltä tuntuu.
Kyllä minusta voi sanoA olevansa isätön, jos isä ei ole läsnä ja välitä. Sehän on pahempi vielä kuin se, että isä olisi kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta voi sanoA olevansa isätön, jos isä ei ole läsnä ja välitä. Sehän on pahempi vielä kuin se, että isä olisi kuollut.
Miten voi sanoa näin? Isän kuolema on tietysti pahin ikinä. Turhaa valitusta että isä ei välitä.
No kerro hänelle miltä sinusta tuntuu