Mikä naisen motiivi on tällaiseen toimintaan?
Aluksi naisen ulkonäöstä, on hoikka ja hyvännäköinen eli itsetuntoa pitäisi ainakin siltä osin löytyä. Mutta, hänellä on tapana rikkoa muiden parisuhteita ja ihan aidosti ahdistua kun on saanut jonkun parisuhteen hajotettua. Tuollainen nainen saa helposti miehen mukaansa, tapailee aikansa. Hän ihan kuin tietentahtoen änkeää jonkun pariskunnan väliin, mutta lopussa ahdistuu syvästi aiheuttamastaan (tai enemmänhän se on miehen syy) tuhosta.
Kommentit (13)
Voi, voi muru... johan jutun murjasit...
Vierailija kirjoitti:
Ruoho näyttää vihreämmältä aidan takana, mutta kun sinne aidan taakse on päässyt huomaa että ihan samaa se on ja sitten taas yrittämään uudelle laitumelle ja sama vika.
Mutta kun tuossa on miesten välissä aikaa, ei vaihda läpystä toiseen. Ja tuo ahdistuminen, saa mitä haluaa, eli rikottua parisuhteen ja sitten on ihan raunioina kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Voi, voi muru... johan jutun murjasit...
Niin? Miksi vastasit jos ei ole kapasiteettia pohtia asiaa.
Kuulostaa vähän erilaiselta sitoutumiskammolta, siis että kuvittelee löytäneensä onnen, tekee kaikkensa saadakseen sen, mutta sitten kun sen saa oikeasti niin ei ollutkaan sitä mitä kuvitteli?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vähän erilaiselta sitoutumiskammolta, siis että kuvittelee löytäneensä onnen, tekee kaikkensa saadakseen sen, mutta sitten kun sen saa oikeasti niin ei ollutkaan sitä mitä kuvitteli?
Ehkä näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, voi muru... johan jutun murjasit...
Niin? Miksi vastasit jos ei ole kapasiteettia pohtia asiaa.
Mitä veen kapasiteettiä täällä tarvitaan.. Täällä saa Jokinen vapaasti hyppiä kukasta kukkaan.. Siihen ei tartte mitään motiivia eikä moukkiin hyväksyntää... 🤣🤣🤣🤣
Joku trauma varmaan taustalla. On kuitenkin siinä mielessä inhimillinen että ahdistuu. Aika erikoinen kaava kuitenkin.
Tunne tällaisen, saa nautinnon kun suhde menee poikki. ja miksi tämmöistä harrastaa? koska ei pohjimmiltaan koe olevansa ns oikean suhteen arvoinen, joten pelailee vain pelejä.
Tällä naisella riittää aina seuraa, ja suhteet onnettomia.
Taas joku tollo tuli tämänkin pilaamaan. Ei se sunkaan elämäsi hääviä näy olevan.
Kaikkihan nuoria naisia nykyisin ahdistaa, jopa oma toimintakin. Kaikki on niin vaikeeta niin vaikeeta.
Ja noita muijia, jotka tieten tahtoen änkee toisten parisuhteisiin ja kauhee into sotkea niitten välit ja saada itelleen se mies, vaikka vähäksikin aikaa, niitähän on ollut maailman sivu. Se on joku ominaisuus niissä itsessään. Joku ihme tarve. Ei sitä tarvi sen kummemmin miettiä. Ne vaan on sellaisia.
Ja sitten se kauhea ahdistuskin siitä myöhemmin, sekin on tarve. Pitää saada korostaa sitä, että kun minä nyt sen miehen siltä vein ja niin helposti sen sain, katsokaa miten helppoa minulle sellainen on, ei ne miehet voi minua vastustaa. Se on just ja joo.
Sitten parutaan ja nyyhkitään ja pahimmassa tapauksessa mennään sille jätetylle naiselle vielä esittämään, että ottiko sua kuinka pahasti, voiksä antaa mulle anteeksi, amteeksi kauheesti kun mää olen tämmöinen jne jne.
V-mainen luonne se vaan on. Ei sitä mikään muu vaivaa eikä itse asiassa sitä itseensä vaivaa se ollenkaan. Mä oon mikä oon, minkä mä sille voin! Ja se mieshän se syypää on, sehän mut väkisin vei!
Mitä jos se alkaakin ihan rehellisesti ihastumisesta ja molemminpuolisesta sellaisesta? Erikoista tietenkin se, että ei opi. Mutta en usko, että suunnitelmallisesti katsoo kohteen ja haluaa rikkoa suhteen. Toki voi olla huono itsetunto ja sen pönkittäminen, sitten tulee järki mitä onkaan tehnyt jne.
Kerran tehtynä tuo menee ihan järjettömän rakastumisen piikkiin, joka sokaisee ja tulee elämään vaivihkaa.. Ja juuri ne kerran tapahtuneet vieritetään sen kolmannen osapuolen syyksi, siitä huolimatta että hänellekin se olisi ensimmäinen kerta!
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan nuoria naisia nykyisin ahdistaa, jopa oma toimintakin. Kaikki on niin vaikeeta niin vaikeeta.
Ja noita muijia, jotka tieten tahtoen änkee toisten parisuhteisiin ja kauhee into sotkea niitten välit ja saada itelleen se mies, vaikka vähäksikin aikaa, niitähän on ollut maailman sivu. Se on joku ominaisuus niissä itsessään. Joku ihme tarve. Ei sitä tarvi sen kummemmin miettiä. Ne vaan on sellaisia.
Ja sitten se kauhea ahdistuskin siitä myöhemmin, sekin on tarve. Pitää saada korostaa sitä, että kun minä nyt sen miehen siltä vein ja niin helposti sen sain, katsokaa miten helppoa minulle sellainen on, ei ne miehet voi minua vastustaa. Se on just ja joo.
Sitten parutaan ja nyyhkitään ja pahimmassa tapauksessa mennään sille jätetylle naiselle vielä esittämään, että ottiko sua kuinka pahasti, voiksä antaa mulle anteeksi, amteeksi kauheesti kun mää olen tämmöinen jne jne.
No ei sinua ainakaan älyllä ole siunattu. Aikamoisen oksennuksen kaivoit erikoisella tavalla toimivasta mielestäsi.
Ruoho näyttää vihreämmältä aidan takana, mutta kun sinne aidan taakse on päässyt huomaa että ihan samaa se on ja sitten taas yrittämään uudelle laitumelle ja sama vika.