Lue keskustelun säännöt.
Onko oikein että pääsykokeissa vaaditaan perehtymistä englanninkieliseen materiaaliin ja lopulta oikeat vastaukset riippuu tulkinnasta
18.05.2024 |
Eli periaatteessa pitäisi osata arvata miten tentaattori on suomentanut/ymmärtänyt jonkin lauseen ja kaikkihan tietää, että myös ammattimaiset kielenkääntäjät voivat olla keskenään erimielisiä jonkin sanan merkityksestä.
En tiedä osaanko selittää, mutta tuntuu hassulta, että englanninkielen osaamista painotetaan nykyään suomalaisessa yliopistossa niin paljon. Sitten kuitenkin pääsykoekirjallisuudesta kysymyksiä tekevät henkilötkään ei aina välttämättä osaa kääntää kirjallisuutta niin, että osaisivat tehdä hyviä suomenkielisiä kysymyksiä.
Vähän menee sitten tuuripeliksi kun miettii tyyliin, että tarkoittaako tämä nyt usein vai useimmin jne. ja mikä ero niiden merkityksillä on.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Selitä
Maailmalla on jokseenkin rajattomasti tietoa, josta pitää pystyä seulomaan relevantti tieto. -eri
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Selitä
Maailmalla on jokseenkin rajattomasti tietoa, josta pitää pystyä seulomaan relevantti tieto. -eri
Mutta jos kokeessa ei ole kuitenkaan mitään hyötyä siitä, että osaa seuloa relevantin tiedon vaan kysymykset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Silloin on merkitystä sillä miten joku lause tulkitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.
Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä syvälukutaito usein kertoo enemmän opiskelijan kapasiteetista kuin ulkoa pänttäys, jota entisaikana käytettiin hakupainealoilla erottelevana tekijänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhdessä ratkaisevassa tentissä kahden vuoden opiskelun jälkeen, on koko kahden vuoden rääkki ollut aivan turha.
On varmasti mielenkiintoinen filosofinen kysymys kumpi näistä järjestelmistä on sitä toistakin huonompi. Juuri työelämää vartenhan ihmiset maleksivat kahdeksan vuotta yliopistossa lukemassa sellaisia asioita kuin että Mona Lisa on Freudin mukaan mytologisen, arkkityyppisen, androgyynin korppikotkan kuva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhdessä ratkaisevassa tentissä kahden vuoden opiskelun jälkeen, on koko kahden vuoden rääkki ollut aiva
Nii Ranskan malli voisi sopia jollekin ja jollekin toiselle ei. Mielenkiintoista kyllä. Joskut pärjää ensimmäisessä mallissa ja toiset toisessa. Näin ne ihmiset on erilaisia. Harmi, että ne jotka pärjäisi Ranskan mallin mukaisesti ei saa välttämättä koskaan mahdollisuutta opiskella mitä haluaa. Periaatteessa Ranskan malli olisi siitä hyvä kun nyt valitetaan siitä kun pitäisi jo lukiossa tietää mitä haluaa. Jos saisi opiskella yliopistossa suoraan lukion jälkeen niin sitten ainakin selviäisi sen 2 ensimmäisen vuoden aikana oliko se ala sellainen että siinä pärjää ja haluaa olla.
tuntuu hassulta, että englanninkielen osaamista painotetaan nykyään suomalaisessa yliopistossa niin paljon.
Ymmärrät tämän sitten, kun hakeudut työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräässä korkea-asteen pääsykokeessa oli luettavana teksti, jonka pohjalta piti vastata. Mä sain pyöreän nollan, kun vastasin " toisin sanoen" referoiden. Oikea tyyli oli yllättäen lauseitten suora kopiointi vastauspaperiin. Ilmeisesti kyse oli nopeuskisasta, ei niinkään ymmärtämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhdessä ratkaisevassa tentissä kahden vuoden opiskelun
Nii Ranskan malli voisi sopia jollekin ja jollekin toiselle ei. Mielenkiintoista kyllä. Joskut pärjää ensimmäisessä mallissa ja toiset toisessa. Näin ne ihmiset on erilaisia. Harmi, että ne jotka pärjäisi Ranskan mallin mukaisesti ei saa välttämättä koskaan mahdollisuutta opiskella mitä haluaa. Periaatteessa Ranskan malli olisi siitä hyvä kun nyt valitetaan siitä kun pitäisi jo lukiossa tietää mitä haluaa. Jos saisi opiskella yliopistossa suoraan lukion jälkeen niin sitten ainakin selviäisi sen 2 ensimmäisen vuoden aikana oliko se ala sellainen että siinä pärjää ja haluaa olla.
Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä mitä he haluavat. Jos epäonnistut jossakin asiassa sinun pitää löytää tilalle jotain muuta, esim hakeutua johonkin ammatilliseen oppilaitokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhde
No näin se sitte vissiin Ranskassa on? Vai
Ei niitä tekstejä voi millään monella tavalla kääntää, hyvänen aika
Jos kielitaito on tuota luokkaa kuin ap:lla, niin ei pärjäisi yliopisto-opinnoissakaan, kun tenttikirjat ovat englanniksi.
Joidenkin on parasta hakeutua ammatilliseen koulutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä nyt ajatellaan, että 67 miljoonan asukkaan Ranskassa ei osata kouluttaa ihmisiä oikein. Ja ne kuulemma tekee joululahjalistoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan par
No näin se sitte vissiin Ranskassa on? Vai
Näin se on ihan Suomessakin. Uuden alle 25-vuotiaiden työttömien koulutuspakkojärjestelmän jälkeen tämä porukka on hakeutunut johonkin ammatilliseen oppilaitokseen. Suurin osa siitä kuitenkin odottaa koko ensimmäisen opiskeluvuoden- tai lukukauden (linjan alkamisajankohdasta riippuen) vain seuraavia yliopiston pääsykokeita.
Ei noi koetekstit nyt noin mielivaltaisesti tulkittavia ole, jos vaan ymmärtää kieltä eikä vaan luule ymmärtävänsä.
Ja ymmärrän kyllä että hieman heikon kielitaidon kanssa voi tulla hankaluuksia. Mutta jatka harjoittelua niin kyllä se siitä paranee.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tekstejä voi millään monella tavalla kääntää, hyvänen aika
Jos kielitaito on tuota luokkaa kuin ap:lla, niin ei pärjäisi yliopisto-opinnoissakaan, kun tenttikirjat ovat englanniksi.
Joidenkin on parasta hakeutua ammatilliseen koulutukseen.
Kyllläpä vaan voi. Jopa natiivit voivat olla keskenään eri mieltä joidenkin sanojen merkityksestä :D Ja onnistuvat saamaan isonkin väittelyn aikaseki.
t. kääntäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tekstejä voi millään monella tavalla kääntää, hyvänen aika
Jos kielitaito on tuota luokkaa kuin ap:lla, niin ei pärjäisi yliopisto-opinnoissakaan, kun tenttikirjat ovat englanniksi.
Joidenkin on parasta hakeutua ammatilliseen koulutukseen.
Kyllläpä vaan voi. Jopa natiivit voivat olla keskenään eri mieltä joidenkin sanojen merkityksestä :D Ja onnistuvat saamaan isonkin väittelyn aikaseki.
t. kääntäjä
Pointti oli, että koeteksteiksi harvemmin valkataan jossain pääsykokeissa hirveän monitulkintaisia tekstejä. Kääntäjän työssä toki voi tulla vastaan kaikenlaista taiteellista kieltä ja muuta hauskaa.
Onko siellä kenties käytetty sanoja, jotka toisessa kontekstissa tarkoittavat eri asiaa? Pitää ymmärtää se konteksti missä asiaa lukee. Jos kyseessä on tieteellinen julkaisu, niin aika monellakin sanalla voi olla sen tieteen alan teoreettisessa kontekstissa eri merkitys kuin muussa yhteydessä. Nämä asiat pitää vaan tietää, ja yleensä jos jollekin alalle hakee, niin pitäisi olla tiettyä perehtyneisyyttä sen alan sanastoon.
on