Onko täällä muilla liian kummallisia, erilaisia ym.vanhempia? Ja sitten kadehditte muita
Taas täyttyy some äitienpäivän touhuista. On käyty äitien kanssa brunssilla tai dinnerillä ja lisäksi lasillisilla. On ollut piknikiä tai yhdessä grillaamista. Äidit ovat vieneet lapsiaan tai lapsenlapsiaan syömään tai jäätelölle tai laivalle. Milloin mihinkin.
Sama isänpäivänä. Isille mainostetaan lahjaksi milloin mitäkin vaatekertaa tai grillivarusteita tai työkaluja tai retkeilyjuttuja. Isät opettavat vaihtamaan autoista renkaat ja opettavat lapsenlapset rassaamaan mopoja.
Mun vanhemmat. Eläkkeellä eivätkä juurikaan poistu kotoota, paitsi Prismaan. Meille kun tulevat kylään, on aina hirveä kiire pois. Eivät soittele mulle, eivät soittele lapsenlapsille. Lahjoja harvemmin saadaan. Nämä kaksi makaavat kotona television ääressä. Haukkuvat toisiaan ja haukkuvat koko muuta maailmaa. Ovat epäsiistejä ja molemmilla huono hygienia. Terveys on vielä ihan reerassa, mutta se menee heillä ihan hukkaan. Kumpikaan ei juo eikä polta, mikä on ehkä se ainut hyvä asia heissä. Eivät ikinä arvosta mitään lahjoja mitä olen heille antanut, ihan heitä ajatellen jotain heille valinnut. Jättävät joko käyttämättä, antavat pois tai heittävät roskiin.
Olen niin kateellinen muille. Ainut mikä lohduttaa on se, että olen erilainen äiti omille lapsilleni ja tulen olemaan erilainen isoäiti lapsenlapsille. Onko muita? Sattuuko, kun ei ole mitään yhteistä omien vanhempien kanssa?
Kommentit (5)
Hah, toi vois olla kun mun kynästä, 110%. Eli ei olla ainoita, jos se yhtään lohduttaa.
Eiköhän suurin osa perheistä elä ihan tavallista elämää, jossa joku asia on aina vähän sinnepäin. Itse tein kakun itselleni minäkin lasten kanssa ja se oli ihan kivaa touhuamista. Mainosmaailmaan ja someen ei kannata omia juttujaan vertailla.
Somessahan se näytelmä tapahtuu. Kulissit kuntoon. Tosiasia voi olla jotain ihan muuta. En ole minäkään käynyt äitini luona moneen vuoteen, soitin kyllä äitienpäiväonnittelut. En lahjo enkä lähetä kortteja. Ei se niitä arvosta. Eikä käynneistä välitä. Vastaa kuitenkin vielä puhelimeen. Sielläpä olkoon. Sitä niittää mitä kylvää. Oma lapseni kävi kylässä. Sekin riittää. Paljon en ole vailla. Jokaisella oma elämänsä, minä elän parasta mitä kykenen. Mitäpä noista kilpailemaan. Kaikki ollaan erilaisia. Ja some täyttä kulissia.
Ihan yhtä ongelmallista se elämä muillakin on, some saa kaiken näyttää hyvältä..
Kuolisit tylsyyteen jossakin kappelin brunssilla. Menepä ensi äitienpäivänä sekaan ja kuuntele kuinka kiehtovia seikkailuja Ullanlinnan mummojen arki pitää sisällään. Kummasti alkaa oma elämä näyttää valoisammalta.