Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei halua vanhempia kevätjuhliin
12.05.2024 |
On äärimmäisen stressaantunut että vanhemmat tulisi katsomaan esitystä. On valmis maksamaan mitä vaan ettei tulla ja odottaa kauhulla tätä päivää. Miten toimisitte?
Kommentit (28)
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Mikäli lapsi ei halua teitä sinne, niin älkää menkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Oletteko vanhempina vaativia? Arvostatteko suorituksia ja saavutuksia kovasti? Tai vaikka olisitte lasta kohtaan lempeitä, oletteko kovia itsellenne tai esim. kovin uraorientoituneita? Onko kotona yleensä muuten rento tunnelma vai jotenkin kireää? Tosi vaikea ulkopuolisena sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Oletteko vanhempina vaativia? Arvostatteko suorituksia ja saavutuksia kovasti? Tai vaikka olisitte lasta kohtaan lempeitä, oletteko kovia itsellenne tai esim. kovin uraorientoituneita? Onko kotona yleensä muuten rento tu
Ei todellakaan olla vaativia vaan kannustavia. Koskaan ei esim. kouluarvosanoista olla mitään negaa sanottu. Kotona erittäin rento tunnelma. Lapsi ei ole yhtään esiintyjätyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Ehkä hän kokee keskittymisen vaikeaksi ja kokee, että vanhempien läsnäolo saa hänet ajattelemaan vanhempia liikaa, ei esitystä? Joltain mokaamisen pelolta kuulostaa ja siltä, että pelkää tuottavansa pettymyksen kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei ole vanhempien tulo kevätjuhlaan vaan äärimmäinen stressaantuminen. Siihen lapsen pitäisi saada ajoissa apua.
Esiintymisjännitys on tuttua suurimmalle osalle suomalaisista. Siitä pääsee eroon siedättymällä, eli esiintymällä ja huomaamalla olevansa hengissä sen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Oletteko asettaneet riman liian korkealle? Lapsi ei pysty epäonnistumaan teidän nähden? Jännittää omia vanhempiaan? Itselleni on pahinta myrkkyä epäonnistua tuttujen nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä toimisin niin, et kun sitten hinnasta sovitaan nii ok. Lähden shoppailemaan.
Ei kevätjuhliin osallistuminen ole pakollista. Lähinnä myötähäpeää saa tuntea kun katsoo niitä esityksiä. En menisi vaikka maksettaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo on lapsen suurin ongelma, niin ilman muuta pysyisin poissa. Minulle se on lapsen kevätjuhla, vanhemmat ovat yleisönä sivuroolissa.
Vuorotyöläisenä vain olisin helpottunu, ettei nyt lukkoon lyötyä iltavuoroa tartte alkaa kollegoiden kanssa vaihtamaan. Mut nyt toki alan vaihtamaan, kun lapsi rakastaa mua ja mä rakastan lastani, niin se haluaa mut juhliin ja mäkin haluan sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Oletteko asettaneet riman liian korkealle? Lapsi ei pysty epäonnistumaan teidän nähden? Jännittää omia vanhempiaan? Itselleni on pahinta myrkkyä epäonnistua tuttujen nähden.
Ei ole koskaan ollut rimoja tai arvostelua.
Jos häpeää teitä jotenkin. Olette liian lihavia, kovaäänisiä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on syystä tai toisesta huono suhde vanhempiinsa, eikä näin ollen luota heihin lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kunnioittaisin lapsen toivetta enkä menisi esitystä katsomaan, mutta sen jälkeen alkaisin määrätietoisesti parantaa suhdettamme ja tutustua tähän lapseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa oikein tosissaan. Kuuntelisin lasta. Herätyksen paikka vanhemmille.
Mikähän voisi olla vikana? Mistä lähtisi purkamaan? Ei ole koskaan halunnut että nähdään häntä harrastuksiensa parissa tai esityksissä. Itse ajatellut että liittyy luonteeseensa mutta vika siis meissä vanhemmissa?
Kyllä, vika on teissä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole vanhempien tulo kevätjuhlaan vaan äärimmäinen stressaantuminen. Siihen lapsen pitäisi saada ajoissa apua.
Esiintymisjännitys on tuttua suurimmalle osalle suomalaisista. Siitä pääsee eroon siedättymällä, eli esiintymällä ja huomaamalla olevansa hengissä sen jälkeenkin.
Lapsi kuitenkin näkee nyt ne vanhemnat ongelmana eikä sitä esiintymistä.
Koulu kutsui vanhemmat. Lapsi ei ole juhlan järjestäjä vasn korkeintaan ediintyy. Uusavuton vanhempi olet. Mene juhlana vaan, ei lapsi kaikesta päätä - tai olet myöhemmin kusessa!