Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaako muita ajatella lapsuuden paikkakuntaa?
08.05.2024 |
Olen lähtenyt lapsuuden kulmilta nuorena ja asunut jo yli 20 vuotta satojen kilometrien päässä. Elämä on hyvää, on perhe, hyvät työt jne.
Lapsuudessa oli paljon yksin pärjäämistä ja vaikeita kotiasioita. Ei mitään graavia, mutta etäisiä kiintymyssuhteita, psyykkistä turvattomuutta jne. Kavereita oli, mutta ei sydänystävyyttä.
Nyt aikuisena huomaan, että kyseiseen paikkakuntaan liittyvien ajatusten kyljessä on aina jonkinasteinen ahdistuksen tunne. Olen yrittänyt purkaa sitä osiin mutta en pääse siihen kiinni.
Olenkohan ainoa tällaisia tunteva? Mikä terapiamuoto tällaiseen olisi hyvä? Olen tiedollisella tasolla käsitellyt lapsuuttani paljon enkä jaksa uskoa kognitiivisen psykoterapian antavan hirveästi enempää. Mietin olisikohan joku kehoterapia tms. toimiva..
Kommentit (4)
minua, muutettiin kaupungista pikkukylään kun olin 7v enkä ikinä viihtynyt siellä vaikka kuinka yritin, koulussakin jouduin kiusatuksi koska olin se uusi oppilas, pari kaveria sentään sain, talo jonka ostimme oli tosi mörkäinen kun vanhemmat ajattelivat että remppaavat siitä oikein unelmatalon mutta koskaan ei mitään saaneet aikaiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa, mutta ei ole puolisoa eikä oikein muita ihmisiä elämässä kuin vanhemmat, joten vietän paljon aikaa siellä.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, mutta ei ole puolisoa eikä oikein muita ihmisiä elämässä kuin vanhemmat, joten vietän paljon aikaa siellä.
Onko ahdistus lieventynyt kun vietät paljon aikaa paikkakunnalla? Itse miettinyt johtuuko vuosikymmenienkin jälkeen tunnemuistot siitä että olen altistunut paikkakunnalle niin vähän lähtöni jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
täällä menee nykyään ketju saman tien kolmossivulle, nostan että näkyisi edes hetken