Ruotsistakin tulee meidän lapsiemme elinaikana muslimimaa

Ruotsalaiset näivettyvät pois, muslimi-valtio suomen naapurimaaksi.

Vuonna 2007 Ruotsissa asui 1,6 miljoonaa maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista yli miljoonan arvioidaan olevan muslimeja. Näiden muslimien alkuperämaat ovat pääsääntöisesti Turkki sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat. Ruotsin väkiluku on 9,2 miljoonaa.



Ruotsalaistaustaisten ruotsalaisten keski-ikä on 45 vuotta ja Ruotsin muslimien keski-ikä on alle 30. Euroopassa asuu nykyisin 15-20 miljoonaa muslimia.



Laskelmat Ruotsin ja Euroopan "islamisoitumisesta" tulevien vuosikymmenten aikana voidaan todentaa siitä huolimatta että tulevaisuuteen kohdistuvat laskelmat aina sisältävät merkittävää epävarmuutta. Olennaista laskelmien kannalta on hedelmällisessä iässä olevan naisväestön osuus ja sen odotettavissa oleva nettolisääntyminen.



Oletetaan, että Ruotsissa nettomaahanmuutto, ikärakenne sekä syntyvyys/kuolleisuus säilyvät viime vuosien kaltaisena. Syntyvyystilastoja ei ole Ruotsissa tarkasti eritelty naisen etnisen tai uskonnollisen alkuperän mukaan, mutta vastaavista Ranskan tilastoista voidaan vetää johtopäätöksiä myös Ruotsiin.



Turkkilais- ja pohjoisafrikkalaistaustaisille naisille syntyy keskimäärin 2,0 lasta ja saksalaisnaisille 1,3 lasta naista kohden. Maahanmuuttajat myös hankkivat lapset keskimäärin nuorempina (eli väestö uusiutuu nopeammin), mutta tämä seikka jätetään näissä laskuissa huomiotta.



Näillä luvuilla päädytään suuntaa-antavaan laskelmaan, jossa vuonna 2100 Ruotsissa asuu 4 miljoonaa ruotsalaistaustaista ruotsalaista ja 9 miljoonaa muslimia. 90 vuodessa suppenee lisääntymiskykyisten alkuperältään ruotsalaisten naisten määrä yli 90 prosenttia.



On spekulaatiota olettaa, että nettomaahanmuutto ja syntyvyydet säilyvät samanlaisina kuin viimeisen muutaman vuoden aikana, mutta täysin epärealistiseksi tätä laskelmaa on vaikea väittää. Turkin väestömäärä on viimeisen 80 vuoden aikana viisinkertaistunut.



Kulttuuri katoaa



Vuosikymmenten saatossa voidaan olettaa maahanmuuttajien integroituvan paikalliseen kulttuuriin eli ruotsalaisiksi, jolloin tällaisia laskelmia ei tarvitse harrastaa kuin akateemisessa tai geeniteknisessä mielessä. Osittain näin käykin, mutta huomattavasti vähemmän muslimitaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa.



Tänä päivänä (ja Ruotsissa runsasta maahanmuuttoa on tapahtunut jo vuosikymmenten ajan) jopa 80% Ruotsissa asuvista nuorista muslimeista kokee itsensä ei-ruotsalaisiksi. Näistä suuri osa on Ruotsin kansalaisia. 90% turkkilaistaustaisista maahanmuuttajista menee toisen turkkilaistaustaisen kanssa naimisiin. Muslimit myös säilyttävät hanakasti uskontonsa, ja uskonto määrää kulttuuria. Ruotsalainen kulttuuri katoaa tässä asetelmassa nopeasti.



Integroitumista perinteisessä merkityksessä haittaa, että 60 prosentilla turkkilaistaustaisista ruotsalaisista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja työttömyys on yli kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Muslimi aahanmuuttaja naisten osalta tilanne on itse asiassa 2000-luvulla jopa heikentynyt: kun vuonna 2001 70 prosentilla muslimi maahanmuuttaja naisilla ei ollut koulutusta, oli vastaava luku vuonna 2007 76%. Luvut ovat merkittävästi suuremmat kuin muilla (ei-muslimitaustaisilla) maahanmuuttajaryhmillä.



Vähemmän koulutetut lisääntyvät nopeammin



Niin ruotsalaistaustaiseen kuin maahanmuuttajataustaiseen väestöön pätee, että vähemmän koulutettu väestö hankkii enemmän lapsia kuin koulutettu väestö. Länsiruotsalaisilla 40-44 vuotiailla korkeasti koulutetuilla naisilla on keskimäärin 1,23 lasta. 27 prosentilla ei ole lapsia lainkaan. Vähän koulutetuilla vastaava luku on 1,59 (oikea luku on suurempi, sillä tilastossa ei ole eritelty yli kolme lasta synnyttäviä naisia) ja ainoastaan 11-14% jää lapsettomiksi.



Vähän koulutettujen keskuudessa vaihtuu sukupolvi nopeammin: 68 prosentilla 25-29-vuotiaista vähänkoulutetuilla naisilla on lapsia. Vastaava osuus on koulutetuilla naisilla 15%. Vähänkoulutetut naiset siis lisääntyvät merkittävästi nopeammin kuin hyvinkoulutetut.



Ihmisten ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle geenien myötä. Tarkkoja lukuja kunkin ominaisuuden periytyvyyden osalta ei ole olemassa – esimerkiksi älykkyyden katsotaan olevan 40-80-prosenttisesti perinnöllistä. Sisäsyntyisten ominaisuuksien lisäksi myös opitut ominaisuudet siirtyvät vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi koulutustottumukset periytyvät sukupolvelta toiselle myös yhteiskunnissa, joissa koulutus on vapaata kaikille.



Johtopäätös



Sarrazinin teeseistä voi olla jokainen mitä mieltä hyvänsä, mutta totuus on, että yhteiskuntarakenne tulee muuttumaan erittäin nopeasti ruotsissa ja muissa länsimaissa. Maahanmuutto ei sellaisenaan ole vastaus huoltosuhteen heikkenemiseen.



Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on jo nykyisellään kriisissä eikä tilanne helpotu, jos uudet sukupolvet (oli heidän etninen taustansa mikä hyvänsä) työllistyvät heikosti tai heidän tuottavuutensa on heikko mm. alhaisen koulutuksen vuoksi. Faktaa on myös, että islamilainen kulttuuri valtaa Euroopasta merkittävästi määräävää jalansijaa jo lähivuosien aikana - ihan ilman Turkin EU-jäsenyyttä tai sotia.