Kuka tekee päätökset lastensuojelussa? Miksi joku saa vaikka perhetyötä ja toiselta otetaan lapsi huostaan?

En tiiä mutta voin kertoa että oma äitini oli töissä lastensuojelussa sossuna. Olin aina kade niille huostaanotetuille lapsille kun kotona meillä oli joka päivä raivareita saava juoppo isä, vanhemmat riiteli joka päivä ja kukaan ei ikinä kysynyt minulta miten vaikka koulussa menee. Tätä jatkui koko lapsuus ja nuoruus. Nykyään oon mt ongelmista tk eläkkeellä. Että ei ne sossutkaan niin täydellisiä ole välttämättä. 

Perustarpeet, kun on kunnossa. Saa perhetyötä ongelmissaan.

Perustarpeissa vakavia puutteita huostaanotto.

Toisaalta nyt tuntuu kun kuuntelee ihmisiä. Vakaviinkaan ei saa mitään. Vaikka pyytäisi.

Sossutkin on työtä tekeviä ihmisiä. Kiire ja työkuorma vaikuttaa kaikkeen. Eikä kaikkea voi huomatakaan, koska osa ihmisistä piilottaa pahimmat ongelmansa taitavasti.

Vierailija kirjoitti:

Perustarpeet, kun on kunnossa. Saa perhetyötä ongelmissaan.

Perustarpeissa vakavia puutteita huostaanotto.

Toisaalta nyt tuntuu kun kuuntelee ihmisiä. Vakaviinkaan ei saa mitään. Vaikka pyytäisi.

Sossutkin on työtä tekeviä ihmisiä. Kiire ja työkuorma vaikuttaa kaikkeen. Eikä kaikkea voi huomatakaan, koska osa ihmisistä piilottaa pahimmat ongelmansa taitavasti.

Eipä saa se sossukaan vaikka hakisi palveluita. Hyvinvointialueilla ei ole rahaa, joten palveluita ei ole antaa, vaikka sossu miten hakisi. Lisäksi sossujen arvioinnit ohitetaan jatkuvasti, vaikka se laitonta onkin. Aina tulee joku erilliskoordinaattori päättämään toisin asiakkaita koskaan tapaamatta.

Vielä 1960-luvun Suomessa lastensuojelu oli lastenkengissään. Kukaan ei välittänyt tukistettiinko, pestiinkö juuriharjalla, myrkytettiinkö silkalla huolimattomuudella, pistettiinkö rangaistukseksi omaa tahtoa näyttäessä pimeään koppiin, vietiinkö saatu omaisuus jne, jne eli paljon on tultu eteenpäin, vaikka juuri nyt tilanne näyttää (väliaikaisesti?) heikentyneen.