Lue keskustelun säännöt.
1800-luvulla Suomeen rakennettiin uusia ratoja koko ajan, eli miten voi olla että niihin ei nykyään ole varaa?
01.05.2024 |
1800-luvulla Suomi oli rutiköyhä maa mutta silti rakennettiin satoja kilometrejä ratoja harva se vuosi.
Nykyään Suomi taas on rikas, mutta nyt ei näköjään ole varaa rakentaa yhtään rataa. Yhdestä lyhyestä radanpätkästä Helsingistä Lohjan kautta Saloonkin vaan keskustellaan vuosikymmenestä toiseen.
Kommentit (20)
Jos Urpon junaan nyt pointtaat, niin mitään uutta ei olla rakentamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjä ei ryöstänyt Suomea tyhjäksi kuten Eu, Usa ja Nato.
Kokoskustannukset ja johdon palkkiot, siinäpä tärkeimmät. Johtajat tekevät työnsä kunnolla vasta sitten, kun palkan päälle maksetaan erilliskorvaus tehdystä työstä
Silloin ratatöitä teki lähinnä muukalaiset ja vangit käytännössä ruokapalkalla. Se on halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.
Eikä maksanut. Suomella oli autonomia, oma budjetti ja omat Valtionrautatiet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin ratatöitä teki lähinnä muukalaiset ja vangit käytännössä ruokapalkalla. Se on halpaa.
Voisi sitä nykyäänkin antaa vangeille lapiot ja käskeä kaivamaan.
Enää ei osata tehdä asioita halvalla. Jumppakepit maksavat satasia ja grillikatokset satojatuhansia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen aikaan radan ei tarvinnut kestää sitä mitä nykyään. Ne tehtiin kevyemmille junille jotka kulkivat alle 50 km/h. Sen aikaisia ratoja on paranneltu ja oikaistu lukemattomia kertoja sen jälkeen.
Tärkein syy oli, että siihen aikaan niiden vaikutus yhteiskuntaan oli aivan toista luokkaa. Sitä ennen parhaimmat ja nopeimmat kuljetusvälineet olivat hevoskärryt kesällä, reet talvella, laivat ja veneet. Radoilla oli mullistava vaikutus. Nykyään ei uusilla radoilla ole samanlaista merkitystä.
joo on radan rakentaminen vähän erilaista nykyään kuin lucky luke sarjiksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan radan ei tarvinnut kestää sitä mitä nykyään. Ne tehtiin kevyemmille junille jotka kulkivat alle 50 km/h. Sen aikaisia ratoja on paranneltu ja oikaistu lukemattomia kertoja sen jälkeen.
Tärkein syy oli, että siihen aikaan niiden vaikutus yhteiskuntaan oli aivan toista luokkaa. Sitä ennen parhaimmat ja nopeimmat kuljetusvälineet olivat hevoskärryt kesällä, reet talvella, laivat ja veneet. Radoilla oli mullistava vaikutus. Nykyään ei uusilla radoilla ole samanlaista merkitystä.
Samat ratapenkat ovat nykyäänkin käytössä mitkä silloin on tehty lapioilla kaivamalla. Oikaisuja on tehty vain harvoihin paikkoihin ja muuten on vain vaihdettu sitä radan pintaosaa.
Jotenkin kummalta tuntuu, että miksi uusien ratapenkkojen (=ihan uusien rataosuuksien) tekeminen on niin ison kynnyksen takana nykyään vaikka radan pintaosaa kyllä voidaan vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.
Eikä maksanut. Suomella oli autonomia, oma budjetti ja omat Valtionrautatiet.
Riihimäki-Pietari -radan maksoi Venäjä. Se oli myös tärkeä työllistäjä nälkävuosina. Vieläkin on Riihimäen ja Lahden välillä paljon kiviaitaa, jota ratatyöläisten perheenjäsenet rakensivat ruokapalkalla siinä missä itse rautatietyömaa eteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan radan ei tarvinnut kestää sitä mitä nykyään. Ne tehtiin kevyemmille junille jotka kulkivat alle 50 km/h. Sen aikaisia ratoja on paranneltu ja oikaistu lukemattomia kertoja sen jälkeen.
Tärkein syy oli, että siihen aikaan niiden vaikutus yhteiskuntaan oli aivan toista luokkaa. Sitä ennen parhaimmat ja nopeimmat kuljetusvälineet olivat hevoskärryt kesällä, reet talvella, laivat ja veneet. Radoilla oli mullistava vaikutus. Nykyään ei uusilla radoilla ole samanlaista merkitystä.
Samat ratapenkat ovat nykyäänkin käytössä mitkä silloin on tehty lapioilla kaivamalla. Oikaisuja on tehty vain harvoihin paikkoihin ja muuten on vain vaihdettu sitä radan pintaosaa.
Jotenkin kummalta tuntuu, että miksi uusien ratapenkkojen (=ihan uusien rataosuuksien) tekeminen on niin ison kynnyksen takana nykyään vaikka radan pintaosaa kyllä voidaan vaihtaa.
Siihen aikaan kuljetuskustannukset tavaroille ja matkustaminen halpenivat niin paljon, että se kannatti taloudellisesti. Linja-autot, rekat ja yksityisautot eivät kilpailleet. Jos halusit kuljettaa muutaman tuhat tonnia malmia, niin juna oli halvempi kuin kuljettaa niitä 5 km/h kärryteitä hevoskärryssä johon mahtuu rreilusti alle tonni kuormaa. Samaten Helsingistä vaikkapa Kuopioon matka kesti useita päiviä ennen junia.
Olisko palkat ja rakennus materiaali eri arvoisia nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.
Eikä maksanut. Suomella oli autonomia, oma budjetti ja omat Valtionrautatiet.
Riihimäki-Pietari -radan maksoi Venäjä. Se oli myös tärkeä työllistäjä nälkävuosina. Vieläkin on Riihimäen ja Lahden välillä paljon kiviaitaa, jota ratatyöläisten perheenjäsenet rakensivat ruokapalkalla siinä missä itse rautatietyömaa eteni.
Venäjä lainasi rahaa sitä varten, mutta ei koko summaa ja Suomi joutui maksamaan sen lainatun rahan myöhemmin takaisin. Koko tuo rata oli myös Suomen omaisuutta mukaan lukien Suomen asema Pietarissa jota laajennettiin suomalaisella rahalla vielä 1910-luvulla.
Yritäpä teettää tänä päivänä työtä 1800-luvun palkoilla tai työehdoilla. Ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Olisko palkat ja rakennus materiaali eri arvoisia nykyään.
Tietysti palkat ovat isommat mutta toisaalta yksi ihminen tekee nykyään kaivinkoneella monen kymmenen lapiomiehen hommat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.
Eikä maksanut. Suomella oli autonomia, oma budjetti ja omat Valtionrautatiet.
Riihimäki-Pietari -radan maksoi Venäjä. Se oli myös tärkeä työllistäjä nälkävuosina. Vieläkin on Riihimäen ja Lahden välillä paljon kiviaitaa, jota ratatyöläisten perheenjäsenet rakensivat ruokapalkalla siinä missä itse rautatietyömaa eteni.
Venäjä lainasi rahaa sitä varten, mutta ei koko summaa ja Suomi joutui maksamaan sen lainatun rahan myöhemmin takaisin. Koko tuo rata oli myös Suomen omaisuutta mukaan lukien Suomen asema Pietarissa jota laajennettiin suomalaisella rahalla vielä 1910-luvulla.
Älä yritä valehdella. Jos et parempaan pysty niin mene pois, tämä on aikuisten keskustelupalsta,.
niin, rahat heitellään kaikkeen turhuuksiin kuten eu-maksut, nato-maksut, kreikka tukipaketit, italian asuntoremontit, kehitysavut, sota laivat, hävittäjät. ja kaikkeen pikku säätämiseen mitä eu on määränny. ja pimeään sektoriin. ja rakennetaan kaikkea aivan turhaa kuten ol3 joka ei edes toimi, tai jotain älyttömiä projektejä joilla ei ole kåytännönhyötyä tai ylihintasia grillikatoksia tai rantasaunoja miljoonilla.
mineraalit ja infra varastetaan ja annetaan ulkomaisille yrityksille eikä niistä kerätä rahoja valtion kanssaan.
eiköhän nuo ja kaikki muut umts ja nokia sähellykset selitä sitä miksi rahaa ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.
Eikä maksanut. Suomella oli autonomia, oma budjetti ja omat Valtionrautatiet.
Riihimäki-Pietari -radan maksoi Venäjä. Se oli myös tärkeä työllistäjä nälkävuosina. Vieläkin on Riihimäen ja Lahden välillä paljon kiviaitaa, jota ratatyöläisten perheenjäsenet rakensivat ruokapalkalla siinä missä itse rautatietyömaa eteni.
Venäjä lainasi rahaa sitä varten, mutta ei koko summaa ja Suomi joutui maksamaan sen lainatun rahan myöhemmin takaisin. Koko tuo rata oli myös Suomen omaisuutta mukaan lukien Suomen asema Pietarissa jota laajennettiin suomalaisella rahalla vielä 1910-luvulla.
Ja Suomi oli Venäjän omaisuutta.
Suomi ei ollut maa. Äiti-Venäjä maksoi.