Miten te jaksatte jotka olette syystä tai toisesta ahdistuneet nuoren aikuisen lapsenne elämästä?

Meillä ollut tosi vaikeuksia, ja parisuhde tuonut niitä lisää. Nyt palattu tähän samaan tuhoisaan parisuhteeseen, minkä seurauksena oli viimeksi mm. työpaikan menetys sekä kavereista erottaminen. En voi puuttua enempää, miten siedätte tilanteen kun ahdistaa ja tuntuu tosi stressaavalta?