Oijoi, joku luulee että nelikymppisillä ei ole elämässä sisältöä.
NIIIIIN väärin. Minä nautin siitä että voi istua sohvallla kahvikuppi kädessä tekemättä mitään, käydä teinien kanssa pitkiä keskusteluita, kotitöistä nauttii ihan eri tavalla, harrastus ei ole enää kilpailua vaan hauskaa, on aikaa luuhata taidenäyttelyissä ja tehdä pieniä matkoja mihin vaan, töissä on kivaa ja seuraa on aina jos haluaa.
Kommentit (6)
olen 32 v, lapsi 5 v, pätkätöissä. Kyllä mä elämästä nautin nytkin, mutta pienen tarmonpesän kansas ei läheskään aina tällainen rauhallinen puuhastelija-lukutoukka saa toteuttaa itseään (ts. vaan istua ja lukea sen teekupin kanssa tai mennä spontaanisti töiden jälkeen näyttelyyn).
Onnea sinulle, elämäsi kuulosta akivalta, toivottavasti oma on yhtä hyvällä mallilla sitten 10 v päästä :)
NIIIIIN väärin. Minä nautin siitä että voi istua sohvallla kahvikuppi kädessä tekemättä mitään, käydä teinien kanssa pitkiä keskusteluita, kotitöistä nauttii ihan eri tavalla, harrastus ei ole enää kilpailua vaan hauskaa, on aikaa luuhata taidenäyttelyissä ja tehdä pieniä matkoja mihin vaan, töissä on kivaa ja seuraa on aina jos haluaa.
Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt välttymään ikääntymiseltä.
Johan tässä oltu lapsissa "kiinni" 16 vuotta..odotan kyllä sitä hetkeä kun voi ja ehtii taas nauttia omista harrastuksista ja voi tehdä ex tempore juttuja sen enempiä järjestelemättä...oi voi. No mulla siihen menee vielä noin 8 vuotta :)))
Ikää mulla silloin 42v. Sitä odotellessa, nautin nyt tästä.
ite olen 45v, mutta lapsi on viela kuvioissa mukana monet vuodet kun on vasta 8v.
Kun meidän kuopus on 18 mä olen 44. Sillonhan sitä on vielä nuori ja ehtii tehdä omia juttujaan vaikka kuinka.
Ulkonäkö siis?