Lue keskustelun säännöt.
Piti kasvaa 24-vuotiaaksi ennenkuin tajusin miten myrkytin itse mieltäni vertailemalla jatkuvasti
09.04.2024 |
muiden ihmisten asioita omiini.
Muutettiin yhteen poikakaverin (nykyään mieheni) kanssa ja hän se sanoi minulle, että oli järkyttävää miten suuri paino mielestäni oli sillä, että työkaverillani oli isompi asunto / sisarellani uudempi auto / kälylläni iso sauna / veljelläni parempi palkka kuin minulla tai siis meillä. Poikakaverini väitti että teen itsestäni tahallaan onnettoman, jatkuvasti.
Tästä kun olin sydämestäni ensin järkyttynyt, tajusin hänen olevan oikeassa ja ymmärsin myös, että tämä tuli kasvatuksestani! Mitä ikinä hyvää äitini meille antoi lapsuudessamme, hänessä oli se ikävä piirre, että vertaili koko ajan elintasoamme muiden elintasoon, hykerrellen jos meillä oli paremmin, isälle kiukutellen ja paineita tuottaen jos muilla olivat asiat paremmin.
Älkää kasvattajat tehkö samaa virhettä!
Kommentit (10)
Aivojen etuotsalohko saavuttaa kypsyytensä siinä 25 ikävuoden kieppeillä, jolloin muun muassa syvällisesti ymmärtää syy-ja seuraussuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut että kun keskittyy miettimään mikä itsellä on hyvin (eikä aina siihen mitä itsellä ei ole, mitä puuttuu tai mitä toisilla on paremmin ja enemmän), niin mieli pysyy parempana. Niissä rajoissa mitkä itsellä on, toteuttaa niitä juttuja mistä tykkää ja nauttii. Ja tiedostaa sen, että jokaisella muullakin on pskaa eikä aina niin kaunista ja kiiltävää.
Netti ja some ovat nostaneet ehkä korostuneesti sitä miten kimmeltävää krumeluuria, isoa ja kaunista kaikilla on. Ei uskota niihin. Se on se kansikuva.
Mikään ei ole nolompaa kuin umpisaita vanhus joka kuvittelee muiden kadehtivan hänen rahojaan.
Tai no. Tavallaan se raha on ainoa millä tämmöinen pystyy itseään nostamaan. Raha josta on muodostunut obsessio itsestään.
Omalta näkökannaltani oli jo nuorena outoa kun ihmiset seurasivat toisten elämää ja vertasivat sitä omaansa. Mitä järkeä on kuluttaa aikaa ja energiaa tuollaiseen? Aikuinen ihminen elää kuten haluaa. Itse aloitin se jo teininä kun rupesin ymmärtämään mitä hemmettiä ihmiset puhuvat toinen toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erinomainen oivallus
Kateus on paha sairaus, koska silloin sen ajan, mikä pitäisi käyttää opiskeluun, uusien asioiden opetteluun, itsensä ja elämänsä kehittämiseen ja parantamiseen, käyttääkin toisten kyttäämiseen ja vertailuun ja siitähän ei loppua tule.
Ei siis ole ihme, että on niin paljon henkisesti köyhiä ja oppimattomia, jos aika käytetään varsinkin nuoruudessa tällaiseen aivan tyhmään ja turhaan. Samalla synnytetään kaunaa muita ihmisiä kohtaan, käyttäydytään huonosti, keljuillaan ja kiusataan, kateelliset kiusaavat, syytetään siis tavallaan toisia heidän ahkeruudestaan ja tiedonhalustaan, mitkä pitäisi olla kaikilla ykkössijalla. Huonot ihmissuhteet asuinalueilla, pienemmillä paikkakunnilla ja kaupunginosissa, puhumattakaan kateuden ja vihan lietsonnasta politiikassa, johtuvat useinkin tällaisista vääristyneistä malleista. Ja sitten ruvetaan uhriksi, kaikki on aina toisten syytä ja oikeuttaa huonon käytöksen heiltä!
Itse en juuri ollenkaan kadehdi hankittavissa olevia saavutuksia, ominaisuuksia, omaisuuksia ym. Eli vaikka rahaa, koulutusta tai hyvää kuntoa. Niitähän voin hankkia itsellenikin, jos oiken kiinnostaa.
Sen sijaan on pakko myöntää, että synnynnäiset ominaisuudet, joita ei voi millään rahalla eikä vaivalla hankkia aiheuttavat kateutta ja sellaista "mitä jos..." ajattelua.
Ei nyt mitenkään neuroosiksi asti, enkä koe sen olevan mikään suuri ongelma elämässäni, mutta tunnustetaan nyt kuitenkin tämäkin rilos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivojen etuotsalohko saavuttaa kypsyytensä siinä 25 ikävuoden kieppeillä, jolloin muun muassa syvällisesti ymmärtää syy-ja seuraussuhteet.
Kehitys jatkuu joillain 30-vuotiaaksi saakka.
Voi käydä kauneusleikkauksissa niin näyttää samalta kuin muutkin naiset. Miten kukaan kehtaa hakea töitä ilman huulitäytteitä, poski ja silikoneja. Sannasta mallia.
Hyvä kun ymmärsit jo 24 vuotiaana. Jotkut painiskelee näiden asioiden kanssa vielä 60 vuotiainakin. Ja joskus vaikea alkaa enää sen ikäistä opettamaan kun tottunut olemaan oloissaan ja mahdollisesti uhriutumaan. IÄtsekin huomasin että asioiden himoaminen ja vertailu aiheuttaa huonoa oloa ja kurjuutta. Myös kateutta oli ilmassa samasta syystä. Vapauduin kateudesta ja vertailusta uskoni kautta Jeesukseen.