Olisiko sinusta kivaa saada puhelun/viestin sijaan kirje?

Olisi tosi mukavaa saada kaunokirjoituksella käsinkirjoitettu kirje, jossa kerrotaan kuulumisia ja kysellään mitä itselle kuuluu.

Juu. Aikanaan innostuinkin lähettämään kirjeitä, mutta lopetin lopulta postimerkkien hinnan vuoksi ja yleisen epävarmuuden kirjeiden liikkumisesta ja käsittelystä. Tykkään siis myös panostaa kirjekuoren ulkonäköön, jolloin on parempi antaa se vain käteen kun nähdään. 

Harrastin nuorena paljon kirjeenvaihtoa ja se oli ihanaa. Sitten postimaksut nousivat ja sähköpostista tuli minulle uusi kirjeenvaihtomuoto. Nopeaa ja tavallaan ilmaista.

Nuoruudessani oli paljon kirjeenvaihtokavereita, kaukaisimmat Alaskasta ja Hong Kongista. Pen-friends.

Myös kavereiden kesken kirjoiteltiin kesälomilla. 

Olisi ihanaa saada kirje. 

Riippuu tietenkin sisällöstä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi tosi mukavaa saada kaunokirjoituksella käsinkirjoitettu kirje, jossa kerrotaan kuulumisia ja kysellään mitä itselle kuuluu.

Minä kirjoitan sellaisia läheisilleni ja ystävilleni vähän väliä :) ja usein myös esim. kummilapsilleni. On kivaa kirjoittaa kirje tai teksti kauniiseen korttiin, laittaa kuoreen jotakin pientä kivaa mukaan, sulkea kuori nätisti, liimata postimerkki ja viedä postilaatikkoon. Ja juu, kirjoitan aina kaunoa! Ja olen nuorehko ihminen, noin 30 v. 

T. Nykyajan runotyttö :D

Riippuu. Usein on joku syy miksi ei ole ollut enää tekemisissä, sen jälkeen kun se toinen ei ollut tekemisissä ja muutti kauas myös. Jos toinen ei ollut halukas viestimään silloin, monina vuosikymmeninä, olisi ehkä ikävää saada kirje. Jos tuntuu että ei voi enää nähdä toista tai ei halua viestiä. Eikä tulla enempää loukatuksi. Ymmärrän kyllä yhden tapauksen, jossa yhteys vain katosi, mutta kyseessä ei ole kaveri vaan kuolleen kaverin äiti. Eikä itse ole sen äidin kaveri. Mutta sellaisen viestin voisi kai ymmärtää. Mutta en tiedä olisiko mitään kerrottavaa elämästä tai yhteistä aihetta, paitsi suru kuolleesta.

Meidän suvussa lähetellään kortteja kun ei ole varmaa perillemenosta. Munki synttärikortti veljelle kesti 3 viikkoa Tampereelta Lahteen, onneksi kuitenkin meni perille.;)

Vierailija kirjoitti:

Juu. Aikanaan innostuinkin lähettämään kirjeitä, mutta lopetin lopulta postimerkkien hinnan vuoksi ja yleisen epävarmuuden kirjeiden liikkumisesta ja käsittelystä. Tykkään siis myös panostaa kirjekuoren ulkonäköön, jolloin on parempi antaa se vain käteen kun nähdään. 

Täytyy sanoa, että postimerkkien hinta on kyllä jo harmillisen suuri :(  Alkaa olla jo kohtuuton. Jos silloin tällöin kirjeen laittaa niin ei se niin kirpaise, mutta joskus on joutunut rajaamaan postituksia, kun tuntuu että tulee sillä hetkellä vain liian kalliiksi (esim. Jos olisi jonain erityisenä päivänä, vaikka nyt pääsiäisenä, lähettämässä isompaa satsia kortteja ja kirjeitä).

Eikö Posti ole muuten valtion omistama yritys? Voisikohan hallitus vaikuttaa postimerkkien hintojen alentamiseen sillä ajatuksella, että jos saisi ihmiset lähettämään enemmän kirjeitä, mikä ehkä vähentäisi ruutuaikaa ja toisi positiivisuutta pahoinvoivaan yhteiskuntaan. No, en tiedä että lähetettäisiinkö kirjeitä ja kortteja yhtään sen enempää kuin nykyäänkään, vaikka postimerkin hinta olisi alempi. Mutta meille kirjeitä rakastaville merkit alkavat olla kyllä jo kipurajalla :(

T. Runotyttö

Tottakai olisi mukavampi saada kirje!

Itse asiassa, monta vuotta sitten lähetin serkulleni kirjeen ja kyselin kuulumisia, kun ei oltu aikoihin kuultu toisistamme. Siitä lähtien olemme kirjoitelleet kirjeitä hänen vaimonsa kanssa.  Asuvat kaukana.

Ei ollut "turhaa" yhteydenottoni kirjeitse.

Tykkään enemmän kirjoitella " vanhanajan" paperikirjeitä kuin soitella.  Minulla on monta kirjeystävää ollut jo vuosien ajan.  

Olen ajatellut niin, että säästän jostakin muusta kuin postimerkeistä, koska tämä on minulle mieluinen tapa pitää yhteyttä. Joskus menevät perille pienellä viiveellä, joskus suurellakin, mutta ovat kuitenkin menneet ja tulleet.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu. Usein on joku syy miksi ei ole ollut enää tekemisissä, sen jälkeen kun se toinen ei ollut tekemisissä ja muutti kauas myös. Jos toinen ei ollut halukas viestimään silloin, monina vuosikymmeninä, olisi ehkä ikävää saada kirje. Jos tuntuu että ei voi enää nähdä toista tai ei halua viestiä. Eikä tulla enempää loukatuksi. Ymmärrän kyllä yhden tapauksen, jossa yhteys vain katosi, mutta kyseessä ei ole kaveri vaan kuolleen kaverin äiti. Eikä itse ole sen äidin kaveri. Mutta sellaisen viestin voisi kai ymmärtää. Mutta en tiedä olisiko mitään kerrottavaa elämästä tai yhteistä aihetta, paitsi suru kuolleesta.

Ymmärrän. Kyseessähän olisi tosiaan ihmiset joihin välit ovat syystä tai toisesta katkenneet. Omalla kohdalla ajattelen lähinnä lapsuuden kavereita joiden kanssa välit ovat haalenneet kun menty eri kouluihin jne. Taustalla voi olla myös jotain lasten/teinien draamaa, mutta ei mitään vakavaa kuten sinun tapauksessasi.