A-talkissa oli keskustelua lasten ja nuorten pahoinvoinnista liittyen Vantaan kouluampumiseen.
Koolla oli joukko asiantuntijoita ja siinä todettiin, että lapset toivoisivat, että aikuisilla olisi enemmän aikaa.
Joskus olen miettinyt sellaista, että jos joku järjestö alkaisi järjestellä vapaaehtoisia aikuisia kouluihin, voisin näin terveenä eläkeläisenä ottaa haasteen vastaan.Tiedän, että on kouluvaareja- ja mummeja, mutta se on ollut aika pientä puuhastelua.
Entäs jos sitä ehdottaisi joku korkeampi taho?
Työ olisi talkootoiminnan tapaista ja nämä aikuiset koulutettaisiin SPR:n ystävätoiminnan tyylisesti.
USA:ssa ja Briteissähän vanhemmat ovat paljon koulun toiminnassa mukana.
Voisiko tällaista edes kokeilla jonkun kunnan alueella ja nimenomaan niin, että nämä vapaaehtoiset olisivat eläkeläisiä.
Lasten vanhemmat ovat usein täystyöllistettyjä jo oman työnsä ja muun arjen pyörityksen kanssa.
Kommentit (56)
Mutta samaan aikaan vanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin aikaisemmin tutkimusten mukaan.
En usko, että kyse on siitä, että aikuisilla ei ole aikaa, vaan siitä että puhelin kasvattaa lapsia. Lapset on liikaa ruutujen takana ja sisältö on hallitsematon. Alle kouluikäisen ei tulisi lainkaan käyttää puhelinta/tablettia. Silti moni pieni puhuu jo esim. sujuvaa englantia, kun laitteilla ollessa opittu.
Geert Wildersin luottomies, Joram van Klaveren, erosi radikaalioikeistolaisesta PVV-puolueesta vuonna 2014 ja kääntyi myöhemmin islaminuskoon. Se ei sopinut hänen entisille kannattajilleen, vaan nämä lähettivät hänelle yli 2000 tappouhkausta ja uhkasivat hänen vaimoaan ja lapsiaan.
Among Van Klaverens followers many of whom had voted for him there was a deep sense of betrayal.
Some people were extremely hostile. I got over 2,000 death threats, he said. It was really extreme. People saying they were going to r a p e my wife, k i l l my children, and they sent the address of the school to me, so as to intimidate me.
https://www.theguardian.com/world/2024/apr/04/joram-van-klaveren-nether…
Puhelimiin ja tietokoneisiin rajat.
Vierailija kirjoitti:
Mutta samaan aikaan vanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin aikaisemmin tutkimusten mukaan.
En usko, että kyse on siitä, että aikuisilla ei ole aikaa, vaan siitä että puhelin kasvattaa lapsia. Lapset on liikaa ruutujen takana ja sisältö on hallitsematon. Alle kouluikäisen ei tulisi lainkaan käyttää puhelinta/tablettia. Silti moni pieni puhuu jo esim. sujuvaa englantia, kun laitteilla ollessa opittu.
Varmaan näin monen lapsen kohdalla, mutta näin ei ole joka perheessä.
Kyse on curling-kasvatuksesta. Lasten elämää lanataan liian helpoksi ja heistä kasvaa hauraita aikuisia. He ovat hauraita lapsia, hauraita teinejä ja hauraita aikuisia. He eivät kestä epäonnistumista tai edes painetta. Epämukavuudentunne koetaan heti hirveän voimakkaana ja aikuiset alkavat poistamaan tunnetta. Näin nuori pysyy koko ajan mukavuusalueellaan ja itsetunto jää huonoksi.
Eli vähän kovuutta kasvatukseen. Lapselle voi sanoa ei. Teinitytöt erityisesti on erinomaisia nostamaan draamaa ja vanhemmat lähtee mukaan. Aiemmin karjaistiin, että "lopeta kiukuttelu" ja se piti niellä, että sitä tahtoaan ei saakaan läpi vellomisella. Nyt vanhemmat menee paniikkiin, jos lapsella on paha mieli ja se itkee. Se on kuitenkin sukua sille, että uhmaikäinen polkee jalkaa itkien, kun ei saa lelua kaupasta. Ei teini sen kummoisempi ole. Uhmaikäinen sekin.
Jaa-a, tästä lasten ja nuorten pahoinvoinnista on puhuttu jo vuosikymmeniä mutta mitään ei ole tapahtunut. Tässä maassa vaan tuumitaan vuositolkulla kun pitäisi toimia.
Tässä linkki illan A-Talk -tallenteeseen:
https://areena.yle.fi/1-66931190
Yksi parhaita keskusteluja aiheesta, 4 asiantuntijaa studiossa.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimiin ja tietokoneisiin rajat.
Kotitöistä riitelyn rajoitus alle 2h päivässä.
Katsoin keskustelun ja minusta siinä perinteiseen tapaan monta samanmielistä asiaanvihkiytynyttä keski-ikäistä naistutkijaa keskusteli keskenään.
Ongelmat, keskustelijat ja lääkkeet ovat aina samoja, vaikkei ne ole ennenkään toimineet.
Koulukiusaamisesta puhutaan paljon, mutta tehdään vähän. Koska se usein tahallisesti tai tahattomasti jää opettajilta huomaamatta. Sehän tehdään koulupäivän jälkeen ja koulupiirin ulkopuolella.
Itsekin ratkaisin ongelman 80-luvun alussa kyttäämällä muutamaa koulukiusaajaani koulun ulkopuolella ja vetämällä turpaan, kun ei ollut kymmentä puoulustajaa ympärillä. Siihen loppui kiusaaminen.
Sanokaa mitä sanotte, mutta mielestäni juurisyy tällaisiin tapauksiin löytyy vuosikymmeniä jatkuneesta yksilön vastuun kapenemisesta. Lapset ovat ihan tuuliajolla, koska ei ole auktoriteettejä, ei vastuuta eikä vastuuntuntoa. Vain puhelin ja toinen toistaan aivottomammat videot siellä.
Yhteiskuntaa pitäisi ajaa todella paljon vahvemmin korostamaan jokaisen omaa vastuuta omasta elämästään. Pullamössö on tuottanut vain ongelmia. Nykyään kaikkeen löytyy syyllinen jostain viranomaisesta. Höpöhöpö. Syy löytyy peilistä!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Puhelimiin ja tietokoneisiin rajat.
Myös aikuisille. Säälittää nähdä kaupungilla aikuisia, jotka plaraavat puhelintaan ja työntävät lastaan kärryissä. Lapsi yrittää ottaa kontaktia ja näyttää kädellä kysyvästi jotain ihmettelemäänsä asiaa vanhemmalta. Vanhempi ei huomaa kun se puhelin on tärkeämpi. Näin siis olen vähintään tuhat kertaa nähnyt eri ihmisten toimivan.
Oli mahtavan hyvä keskustelu. Kerrankin oikeita asiantuntijoita eikä tyhjiä korulauseita lausuvia äänestäjiä nuoleskelevia politiikkoja. Hiljaiseksi veti, eikö nyt viimeinkin näitä todellisia asiantuntijoita kuunneltaisi. Kerrankin kiitos Ylelle.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, tästä lasten ja nuorten pahoinvoinnista on puhuttu jo vuosikymmeniä mutta mitään ei ole tapahtunut. Tässä maassa vaan tuumitaan vuositolkulla kun pitäisi toimia.
No kuule, tämä keskustelu jatkuu ja sen pitääkin jatkua edelleen. Vuosikymmeniä sitten elettiin eri maailmassa. Maailma muuttuu ja sen vuoksi niitä keinoja on myös kehitettävä vastaamaan haasteitta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on curling-kasvatuksesta. Lasten elämää lanataan liian helpoksi ja heistä kasvaa hauraita aikuisia. He ovat hauraita lapsia, hauraita teinejä ja hauraita aikuisia. He eivät kestä epäonnistumista tai edes painetta. Epämukavuudentunne koetaan heti hirveän voimakkaana ja aikuiset alkavat poistamaan tunnetta. Näin nuori pysyy koko ajan mukavuusalueellaan ja itsetunto jää huonoksi.
Eli vähän kovuutta kasvatukseen. Lapselle voi sanoa ei. Teinitytöt erityisesti on erinomaisia nostamaan draamaa ja vanhemmat lähtee mukaan. Aiemmin karjaistiin, että "lopeta kiukuttelu" ja se piti niellä, että sitä tahtoaan ei saakaan läpi vellomisella. Nyt vanhemmat menee paniikkiin, jos lapsella on paha mieli ja se itkee. Se on kuitenkin sukua sille, että uhmaikäinen polkee jalkaa itkien, kun ei saa lelua kaupasta. Ei teini sen kummoisempi ole. Uhmaikäinen sekin.
Mutta miten tämä sitten liittyy väkivaltaisuuteen?
Kuulimme täysin tyhjää sanahelinää
Jälleen kerran.....
Vierailija kirjoitti:
Katsoin keskustelun ja minusta siinä perinteiseen tapaan monta samanmielistä asiaanvihkiytynyttä keski-ikäistä naistutkijaa keskusteli keskenään.
Ongelmat, keskustelijat ja lääkkeet ovat aina samoja, vaikkei ne ole ennenkään toimineet.
Koulukiusaamisesta puhutaan paljon, mutta tehdään vähän. Koska se usein tahallisesti tai tahattomasti jää opettajilta huomaamatta. Sehän tehdään koulupäivän jälkeen ja koulupiirin ulkopuolella.
Itsekin ratkaisin ongelman 80-luvun alussa kyttäämällä muutamaa koulukiusaajaani koulun ulkopuolella ja vetämällä turpaan, kun ei ollut kymmentä puoulustajaa ympärillä. Siihen loppui kiusaaminen.
Ongelma ja keskustelijat on sama.
Nämä keski-ikäiset naistutkijat ei ole ikinä elämässään kokeneet ainuttakaan oikeaa ongelmaa ja silti niillä on helkkaristi mielipiteitä siitä, mikä on vialla ja mitä pitää tehdä.
On tärkeää että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.....
BLAA BLAA BLAA
Vierailija kirjoitti:
Mutta samaan aikaan vanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin aikaisemmin tutkimusten mukaan.
En usko, että kyse on siitä, että aikuisilla ei ole aikaa, vaan siitä että puhelin kasvattaa lapsia. Lapset on liikaa ruutujen takana ja sisältö on hallitsematon. Alle kouluikäisen ei tulisi lainkaan käyttää puhelinta/tablettia. Silti moni pieni puhuu jo esim. sujuvaa englantia, kun laitteilla ollessa opittu.
Tutun poika 9 v puhuu aika hyvää englantia. Kuuntelen niin usein telkkarista englanniksi uutisia niin siitä tuli puheeksi. Pelit ovat kiinnostavia ja kiinnostavia asioita oppii nopeasti. Sanavarasto on suppeampi jos se jää pelkkiin peleihin. Tuo mitä aikaisempi sanoi että lapset kasvaa ruutuja tuijottaen on karu totuus. Aikuisilta saavat siihen mallia. Tämä on sellainen muutos jonka lopputulosta ei voida vielä tietää.
Toivoisin rakentavaa keskustelua aiheesta.