Onko ujolla ihmisellä elo hirveää USA:ssa?

Irlantilaisesta? tytöstä joka teki itsemurhan koulukiusaamisen takia, perhe siis muutti USA:N. Siellä on vielä raaempi peli kuin täällä...

Tarkemmin en halua kertoa...



ap

reippaat ja puheliaat lapset jalustalle. Kaverin tyttö sai juuri koulusta jonkun kunniakirjan, kun on niin reipas ja iloinen ja aina jaksaa auttaa toisia ja on hyvä selittämään asioita. Ikää 6v... Tuonikäisille siellä jo odotuksia siitä, miten pitäisi käyttäytyä, huh huh

ne kaikki amerikkalaiset on synnynnäisesti niin ulospäinsuuntautuneita, ovat vain oppineet käyttäytymään eri tavalla. Luultavasti ainakin lapsellesikin käy niin ja ehkä sinullekin. Ujoushan on kuitenkin vain tapa suhtautua asioihin, ja sitä voi jonkin verran muuttaa.

Usasssa on tasan sama määrä arkoja kuin Suomessa, mutta siellä nämä ovat pelkkää ongelmajätettä. On tullut ohjelmia näiden lasten uudelleenkoulutusleireistä

Uskon että tekee sekä sinulle että lapselle hyvää. Jos et nyt ihan umpiestoinen erakko ole, niin siellä pääsee sosiaalisuuden pyörteeseen ja hämmästelet takaisin Suomeen tullessasi miten estoisia monet täällä ovat.

ainakin lapsena hirvittänyt jenkkiläisessä koulussa, jos niissä oikeasti on koko ajan niitä "show and tell" -juttuja. Kyllä olisi punasteleva pikkutyttö jäänyt varmasti toisten hampaisiin...

Uskon että tekee sekä sinulle että lapselle hyvää. Jos et nyt ihan umpiestoinen erakko ole, niin siellä pääsee sosiaalisuuden pyörteeseen ja hämmästelet takaisin Suomeen tullessasi miten estoisia monet täällä ovat.

mihinkään "sosiaalisuuden pyörteeseen"... Jos lapsestani tulisi sosiaalinen, niin en näkisi siinä kuitenkaan mitään pahaa. Minussa ja lapsessani ei ole mitään vikaa mielestäni.

ap

mutta kyllä mun elämä olisi lapsena ollut miljoona kertaa parempaa ja rikkaampaa, jos en olisi ollut ujo ja joku olisi edes yrittänyt auttaa pääsemään eroon siitä. En uskaltanut muuta kuin nyhjöttää kotona.

jos niissä oikeasti on koko ajan niitä "show and tell" -juttuja. Kyllä olisi punasteleva pikkutyttö jäänyt varmasti toisten hampaisiin...

ihan hyvä että lapsia rohkaistaan kertomaan asioita ja puhumaan luokan kanssa ja luokan edessä jne

miten luulet lapsesi koskaan saavan tyopaikkaa jos ei uskalla äänähtää

jos niissä oikeasti on koko ajan niitä "show and tell" -juttuja. Kyllä olisi punasteleva pikkutyttö jäänyt varmasti toisten hampaisiin...

ihan hyvä että lapsia rohkaistaan kertomaan asioita ja puhumaan luokan kanssa ja luokan edessä jne

miten luulet lapsesi koskaan saavan tyopaikkaa jos ei uskalla äänähtää

harva nyt sen takia työttömäksi jää, jos on lapsena ollut ujo.

esiintymistaitojen kehittäminen, itsensä ilmaisutaidot ja keskustelutaidot. Jos suomalaiselta teiniltä kysytään, esim. että miksi haluat jonkun työpaikan, niin suurin osa mutisee, että "emmä tiiä" ja katselee seinille tai varpaisiinsa. Amerikkalainen laskettelee sujuvasti ummet ja lammet ja pitää myyntipuheen itsestään ihan tuosta vaan.

esiintymistaitojen kehittäminen, itsensä ilmaisutaidot ja keskustelutaidot. Jos suomalaiselta teiniltä kysytään, esim. että miksi haluat jonkun työpaikan, niin suurin osa mutisee, että "emmä tiiä" ja katselee seinille tai varpaisiinsa. Amerikkalainen laskettelee sujuvasti ummet ja lammet ja pitää myyntipuheen itsestään ihan tuosta vaan.

Onko tuollainen tyhjänpäiväinen myyntipuhe ja liioittelu sitten jotenkin toivottavaa käyttäytymistä? Minä ainakin arvostan sitä, että suomalainen kertoo rehellisesti mitä osaa eikä pidä mitään katteettomia myyntipuheita.

Siis miksei omaa osaamistaan muka saisi ääneen sanoa? Ei työnantajakaan haluaa työntekijää, joka on epävarma omasta osaamisestaan. Eri asia on tietysti, jos hakee työtä, johon ei ole mitään osaamista, sitten ehkä on parasta olla hiljaa vaan..

esiintymistaitojen kehittäminen, itsensä ilmaisutaidot ja keskustelutaidot. Jos suomalaiselta teiniltä kysytään, esim. että miksi haluat jonkun työpaikan, niin suurin osa mutisee, että "emmä tiiä" ja katselee seinille tai varpaisiinsa. Amerikkalainen laskettelee sujuvasti ummet ja lammet ja pitää myyntipuheen itsestään ihan tuosta vaan.

Onko tuollainen tyhjänpäiväinen myyntipuhe ja liioittelu sitten jotenkin toivottavaa käyttäytymistä? Minä ainakin arvostan sitä, että suomalainen kertoo rehellisesti mitä osaa eikä pidä mitään katteettomia myyntipuheita.

puheessaan liioittelee ja kaikki on aina niin "great" ja "fantastic" tmv. Enemmän pidän suomalaisesta mentaliteetista kuin tuosta turhanhehkuttamisesta.

esiintymistaitojen kehittäminen, itsensä ilmaisutaidot ja keskustelutaidot. Jos suomalaiselta teiniltä kysytään, esim. että miksi haluat jonkun työpaikan, niin suurin osa mutisee, että "emmä tiiä" ja katselee seinille tai varpaisiinsa. Amerikkalainen laskettelee sujuvasti ummet ja lammet ja pitää myyntipuheen itsestään ihan tuosta vaan.

Onko tuollainen tyhjänpäiväinen myyntipuhe ja liioittelu sitten jotenkin toivottavaa käyttäytymistä? Minä ainakin arvostan sitä, että suomalainen kertoo rehellisesti mitä osaa eikä pidä mitään katteettomia myyntipuheita.

puheessaan liioittelee ja kaikki on aina niin "great" ja "fantastic" tmv. Enemmän pidän suomalaisesta mentaliteetista kuin tuosta turhanhehkuttamisesta.

Mistäköhän fantastinen Katainen on oppinsa hakenutkaan...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Jyrki%20Kataisen%20Fantastinen-ylisty…

vaan siitä, että todella monen suomalaisen työnsaanti tyssää siihen, ettei tunneta omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja ennen kaikkea ei osata tuoda niitä esiin positiivisella tavalla. Monet eivät myöskään "osaa" katsoa silmiin ja esimerkiksi tervehtiä reippaasti, eli ihan perusasiat ovat hakusessa. Olen työssäni rekrytointien kanssa tekemisissä, ja valitettavasti työpaikat tuppaavat menemän niille, joilla on käytöstavat ja perusesiintyminen kunnossa. Ei tarvitse olla sliipattu myyntimies tai amerikkalaistyylinen huudahtelija, mutta liika vaatimattomuskaan ei ole hyväksi.

Kyllä ne jenkit

esiintymistaitojen kehittäminen, itsensä ilmaisutaidot ja keskustelutaidot. Jos suomalaiselta teiniltä kysytään, esim. että miksi haluat jonkun työpaikan, niin suurin osa mutisee, että "emmä tiiä" ja katselee seinille tai varpaisiinsa. Amerikkalainen laskettelee sujuvasti ummet ja lammet ja pitää myyntipuheen itsestään ihan tuosta vaan.

Onko tuollainen tyhjänpäiväinen myyntipuhe ja liioittelu sitten jotenkin toivottavaa käyttäytymistä? Minä ainakin arvostan sitä, että suomalainen kertoo rehellisesti mitä osaa eikä pidä mitään katteettomia myyntipuheita.

puheessaan liioittelee ja kaikki on aina niin "great" ja "fantastic" tmv. Enemmän pidän suomalaisesta mentaliteetista kuin tuosta turhanhehkuttamisesta.

vaan sitä, että osaa esitellä itsensä positiivisessa valossa, tietää mitä haluaa ja osaa myös kertoa sen, ja jos ei kaikkea osaa, niin sanoo haluavansa kehittyä yms.



Ihan niin ylenpalttiseen hehkutukseen ei tarvitsisi mennä kuin Amerikassa, siellä vedetään joskus överiksi. Mutta sellaista perusesiintymistä pitäisi koulussa opettaa paljon enemmän.

Olen toivottoman ujo vieraassa seurassa ja tutustun huonosti ihmisiin. En ole näistä piirteistä eroon päässyt enkä loppujen lopuksi nyt aikuisena haluakaan. Mun viidestä lapsesta kolme on ujoja ja kaksi on vilkkaita kuten isänsäkin. Mua kyllä yritettiin lapsena koulia pois ujoudesta sekä kotona, koulussa että harrastuksissa (ja minä itkin ja kärsin - hyvä etten itsaria tosiaan tehnyt), ja isäni ihan selvästi kärsii edelleen, kun en osaa olla ihmisten kanssa siten kuin hän haluaisi. Mikään small talkin puhuja musta ei tule koskaan. Ikää mulla on 50 vuotta.

Olen toivottoman ujo vieraassa seurassa ja tutustun huonosti ihmisiin. En ole näistä piirteistä eroon päässyt enkä loppujen lopuksi nyt aikuisena haluakaan. Mun viidestä lapsesta kolme on ujoja ja kaksi on vilkkaita kuten isänsäkin. Mua kyllä yritettiin lapsena koulia pois ujoudesta sekä kotona, koulussa että harrastuksissa (ja minä itkin ja kärsin - hyvä etten itsaria tosiaan tehnyt), ja isäni ihan selvästi kärsii edelleen, kun en osaa olla ihmisten kanssa siten kuin hän haluaisi. Mikään small talkin puhuja musta ei tule koskaan. Ikää mulla on 50 vuotta.

On tosi surullista, että ihmisiä edelleenkin yritetään syyllistää tällaisesta, vaikka jo moneen kertaan tutkijat ovat todenneet, että kyseessä on synnynnäiset luonteenpiirteet, jotka eivät muuksi muutu.

Itselleni oli aikanaan helpotus persoonallisuuspsykologiaa opiskellessa tajuta, että eihän minussa olekaan mitään vikaa, ei minun tarvitse hävetä sitä, että en ole sosiaalinen enkä small talk -ihminen.