Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko ujolla ihmisellä elo hirveää USA:ssa?
25.01.2011 |
Amerikkalaisethan ovat tunnetusti hyvinkin ulospäinsuuntautuneita, toisin kuin minä ja toinen lapseni. En tutustu kovin helposti uusiin ihmisiin, enkä minä aina välitäkään tutustua. Sama koskee lastani. Suomessa meitä ymmärretään, koska moni muukin on samanlainen, mutta entä USA:ssa? Meillä on mahdollisuus lähteä sinne mieheni työkomennukselle, mutta tämä mietityttää...
Kommentit (28)
kokemuksiani USAssa asumisesta. Tosin sosiaalisuuskin, tai kommunikaatiokulttuuri, vaihtelee taalla paljon alueittain ja eri vaestoryhmien sisalla ja valilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on täynnä Nokialaisia perheitä anyway.
Omituisia kommentteja tullut.
Normaali suomalainen ujo ihminen pärjää USAssa ihan hyvin. Sanon tämän omasta kokemuksesta. Ja ihan turhaa etukäteen liioitella sitä, miten kauheita ja teennäisiä ne amerikkalaiset ovat. Ei ne kaikki ole samasta puusta veistettyjä.
Olen asunut amerikkalaisen naisen kanssa puolitoista vuotta kämppiksenä, ja tutustunut moniin muihin paikallisiin ja myös muualta muuttaneisiin ihmisiin sinä aikana. Itse kyllä muutuin sosiaalisemmaksi pikku hiljaa, mutta tämä ylimääräinen sosiaalisuus valitettavasti karisi pois kun muutin takaisin Suomeen... :-(
Eli jos tämä ujous on ainoa huoli, lähtisin.
Ai niin, itse asuin itärannikolla, mutta eiköhän sama päde muuallakin.
otettiin uudet tulokkaat taitavasti joukkoon mukaan. Oppilaidenohjaaja ja luokanvalvoja keräsivät porukan kasaan ja pistivät taitavasti kaikki kertomaan muutaman asian itsestään. Siitä se sitten lähti. Amerikkalaiset ovat ystävällisiä ja ottavat muut huomioon hyvin eikä ole mikään rikos olla ujo.
...ja ihan hyvin menee. Olen tietty oppinut sosiaalisemmaksi, vaikka en mikään sosiaalinen kukkanen olekaan. Olen löytänyt täältä omanlaiseni ihmiset, jotka usein ovat myös ulkomaalaisia. Luonteilta täältä löytyy laidasta laitaan, joten ei tarvitse murehtia.
Toisella lapsellani on kyllä ollut koulussa vaikeuksia ujoutensa kanssa, mutta kyllä niistäkin on selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etelavaltioissa hyvinkasvatetut lapset vastaaavat vanhemmilleen "yes sir, no sir tai yes ma'am, no ma'am"
että eivät ole liian suorasukaisia
se kuuluu hyviin tapoihin että emännälle ei sanota suoraan että ruoka ei ollutkaan maukasta. Tai sitä että heidän keltaiset seinät on pissan väriset. Tai sitä että teillä ei olekaan hienoa autoa jne
Alue: Aihe vapaa
Mulla on aika paha starttikitka lähteä uusiin sosiaalisiin tilanteisiin, ujostuttaa pahasti, mutta sitten kun saan sen ylitettyä, olen onnellisempi siinä ulospäinsuuntautuvassa tilassa.
Mulle vaihto-oppilasvuosi lukiolaisena USA:ssa oli elämäni ristiriitaisin kokemus. Se oli paikoitellen aivan hirveää, siis oikeasti todella ahdistavaa ja pelottavaa aikaa, ja sitten kuitenkin - heti kun se oli ohi, koin että se kokemuksena paransi mun elämäni laatua pysyvästi. Olin pysyvästi rohkeampi, pysyvästi positiivisempi, pysyvästi aktiivisempi ihminen sieltä tultuani. En jenkkimittakaavassa tietenkään edelleenkään mikään päivänsäde, niille olisin varmaan edelleen mörökölli, mutta entiseen itseeni verrattuna kyllä.
En yhtään osaa sanoa mitä suosittelisin omille lapsilleni sitten kun lähestyvät lukioikää. Tavallaan vaihto-oppilasvuosi USA:ssa oli yksi elämäni antoisimpia kokemuksia, tavallaan yksi karmeimpia. En tiedä voinko suositella lapsilleni, joita haluaisin varjella traumaattisilta kokemuksilta nuorella iällä.