Mikä oli tarkka hetki kun päätit vaihtaa alaa?
Kommentit (6)
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen lama-aika.
Kun en saanut useista yrityksistä huolimatta alalta töitä.
Matalapalkka-alan uskomattoman huono tes ja se, ettei esimies ollut ollenkaan meidän työntekijöiden puolella. Silloin päätin, että nyt tämä kitupalkalla orjana eläminen loppuu ja lähdin opiskelemaan uudelle alalle. Edelleen olen "orja", mutta sentään paremmalla palkalla ja eduilla.
Kaupan alan koulutus, tein erittäin paljon teknistä osaamista vaativaa työtä joka kuitenkin oli nimetty myyjän työksi. Palkkaus myyjän tes mukaan vaikka työajat oli todella huonot eikä mitään bonuksia ollut mahdollista saada (työajasta suurin osa meni kaikkeen muuhun kuin myymiseen, josta ne bonukset olisi voinut hyvänä kuukautena tulla).
Kun lapset oli pieniä ja olin jälleen töissä klo 18 jälkeen illalla, puoliso hoiti lapset ja itse olin kotona kun he joko nukkuivat tai olivat ainakin iltapuuhissaan. Palkka meni kädestä suuhun ja esihenkilöksi valittu narsisti kyykytti.
Vaihdoin alaa enkä ole hetkeäkään katunut. Nykyään pääsen vähemmällä ja saan parempaa palkkaa- kunpa olisin nuorempana jo opiskellut enemmän.
Opiskeluaikana kolme harjoittelua ja jokaisen kesän kesätyöt käyneenä, tajusin, että ala koostui pääosin vanhoista katkerista ihmisistä, jotka nauttivat pienimmästäkin vallasta.
Valmistuin hyvin arvosanoin, en hakenut alan töitä, työskentelin vuoden narikassa ja vaihdoin alaa.