Oletteko muut aavistaneet/vaistonneet iäkkään vanhempanne kuoleman?

Kyllä. 

Kuulostaa ihan huuhaalta, mutta meillä käy palokärki tuomassa etukäteen suruviestin. 2019 vieraili pihassa, 1,5 kk:n päästä miehen isoisä menehtyi. Seuraavan kerran palokärki poikkesi 2020 syksyllä, keväällä miehen äiti menehtyi. Sattumaa? Ehkä, ehkä ei.

Joo. Isäni joutui sairaalaan, ja muistan, kun kävelin ihan normisti vain kauppaan ja siinä matkalla tuli vahva fiilis, että hän ei tule koskaan takaisin enkä näe häntä enää. Sairaalaan joutumisen syy ei ollut sinänsä vakava.

Joo, mulla tuli muutama vuosi sitten sellainen olo, jotain tavallista äitini kanssa kinatessa, että nyt pitäisi tehdä sopu ja lopettaa tämä teinimäinen riitely, koska tämä on viimeinen vuosi kun meillä on yhdessä. Kummastelin sitä ajatusta vähän, koska äiti ei ollut vielä vanha, eikä hänellä ollut kerta kaikkiaan mitään sairauksia tai vaivoja. En tietoisesti uskonut sitä, mutta aloin suhtautua äitiin rauhallisemmin. Onneksi, sillä äiti kuoli 10 kk myöhemmin aivoverenvuotoon kotonaan nukkuessaan.

Iäkkään ihmisen kohdalla en pidä mitenkään outona että vaistoaa ajan olevan lopussa. Kun isäni viimeisen kerran vietiin kotoa vuodeosastolle, ajattelin ettei hän enää sieltä palaa. Pari kk oli osastolla. 

Ei ollut niin iäkäskään, mutta kyllä. Tuli selittämätön tunne, ikään kuin hän ei olisi samaan aikaan enää ollut paikalla kun vielä eli. Sillon ei vielä tiedetty hänen sairastuneen. 

Palokärjet ovat runsastuneet. Meillä näkee monta kertaa vuodessa. 

Aika monta vuotta on ollut jo sellainen tunne kun tupakoivan äidin limaista rykimistä kuunnellut.