ne , jotka laittoivat yksivuotiaan päiväkotiin...
miten alku sujui ?
Mulla 11 kk poika, joka aloittaa hoidon ensi kuussa. Mielenkiinnosta vain kyselen, millaisia ongelmia tuli eteen ja kuinka nopeasti sopeutui ?
Lapsethan on yksilöitä, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (15)
ja kaikki meni oikein hyvin :). Oppi kävelemään samaan aikaan, joten se auttoi pysymään muiden leikeissä mukana. Myös kuopus menee 9kk:na..toivottavasti hänellä menee yhtä hyvin...
itse musertuisin jos pitäisi tuo 11kk ikäinen nyt hoitoon laittaa. isommat lapset ovat menneet hoitoon 4 vuotiaina. tämän kuopuksen kanssa tuskin niin kauan pystyn kotona olemaan, mutta ennen 2.5 vuoden ikää en hoitoon pysty laittamaan lastani.
Tai esikoinen jo noin 11kk:na, mutta meni perhepäivähoitoon.
Kaikilla aloitus meni hienosti. Ainoa ongelma oli väsymys, joka jatkui oikeastaan vuosia. Meidän lapset eivät pienenäkään juuri nukkuneet päiväunia hoidossa eli väsy oli alkuun kova. Iltaisin täytyi/täytyy laittaa kovin ajoissa nukkumaan, kun eivät valitettavasti nukahda hoidossa. Illat on sitten ollu pakko rauhoittaa kotona olemiseen pienen kanssa.
Onneksi isovanhemmat ovat halunneet pitää lapsilla vapaapäiviä ja myös lomat ovat olleet lapsilla pitkiä.
Minulla poika aloitti päivähoidon 13 kk ikäisenä ryhmäperhepäivähoidossa - minusta meni ihan hyvin ja näin jälkeenpäin kun poika on nyt eskarissa, ei voi muuta sanoa että on paljon sosiaalisempi kuin olisi yksin minun kanssani kotona sellaiseksi kehittynyt. Vauva-aikana sitä on todella herkkänä kaikille mielipiteille, nyt jälkeenpäin ajateltuna ei varmaan tuossa iässä aloitettu päivähoito ole niin vakava asia. Minusta tuntui todella pahalta viedä niin pieni hoitoon kun luin näitä vauva-palstan juttuja - jälkeenpäin ajatellen, ihan turhaan - minä en olisi jaksanut olla kotona 3 vuotta, ja poika on ihan normaali iloinen esikoululainen.
sisko laittoi vuoden ikäisenä.
Alkoi nukkumisvaikeudet, tai lähinnä nukahtamisvaikeudet. Poika ei päästänyt äitiä läheltään, öisinkin heräili paljon ja halusi viereen. Kai siinä jonkinlainen menetyksen pelko on. Nyt ihan normaali 12v lapsi tuo on eikä mistään huomaa että olis jotain vaurioita saanut.
Toisaalta on kyllä todella arka ja kotihiiri, äidin kanssa pitää nyhjätä joka käänteessä.
itse musertuisin jos pitäisi tuo 11kk ikäinen nyt hoitoon laittaa. isommat lapset ovat menneet hoitoon 4 vuotiaina. tämän kuopuksen kanssa tuskin niin kauan pystyn kotona olemaan, mutta ennen 2.5 vuoden ikää en hoitoon pysty laittamaan lastani.
enkä usko että suurin osa äideistä kylmäverisesti laittaa lapsia hoitoon vain itsekkäisistä syistä.. Tietysti jokainen on erilainen..
Itse raskauden aikana puhuin siitä että tuun takas töihin kun äitiysloma loppuu. Nyt kun vauva on syntynyt, ajatukset on muuttunet. Haluan jäädä lapsen kanssa kotiin.
Ens viikolla olisi äitiysloma loppumassa mutta meidän raha asiat sallii minun jäädä hoitovapaalle.
1v 2 kk poika meni perhepäivähoitoon. oli siellä noin 9 kuukautta, jonka jälkeen jäin uudelle äitiyslomalle. Poika ei sopeutunut omalle hoitajalleen ollenkaan, jokainen aamu lasta sinne jättäessä oli jonkinlaista kiukuttelua. Nyt olemme kotona ja kotihoidossa 3v ja 1veen kanssa. Olen kysynyt tältä nykyiseltä 3-vuotiaalta tästä omasta hoitajastaan. ei haluaisi mennä sinne enää ja ei koskaan puhu hänelle,kun hänet näemme, asuu aika lähellä meitä.
Kun palaan töihin noin kahden vuoden päästä, haen lapset päiväkotiin..
Itse olin kauhuissani, sillä hän oli mallia "vain äiti kelpaa". Ja siis hoitopaikkana oli vuoropäiväkoti. Mutta kas kummaa, kaikki menikin mainiosti ja lapsi ei vierastanut siellä ketään(kuten kotioloissa). Päinvastoin, saimme aina hakea aurinkoisen lapsukaisen kotiin päiväkodista :)
lähteä taas työelämään. pidän työstäni ja inhoan kotona kykkimistä ja perhekerhoja.
ei juurikaan pelota tuo tarhaanlaitto, vähän vain arveluttaa lapsen ikä ja mahdolliset ongelmat.
positiivisin mielin silti.
ap.
lähteä taas työelämään. pidän työstäni ja inhoan kotona kykkimistä ja perhekerhoja.
ei juurikaan pelota tuo tarhaanlaitto, vähän vain arveluttaa lapsen ikä ja mahdolliset ongelmat.
positiivisin mielin silti.ap.
kävellä ja puhuakin jo muutaman sanan, niin varmasti sopeutuminen on helpompaa teille molemmille.
itse musertuisin jos pitäisi tuo 11kk ikäinen nyt hoitoon laittaa. isommat lapset ovat menneet hoitoon 4 vuotiaina. tämän kuopuksen kanssa tuskin niin kauan pystyn kotona olemaan, mutta ennen 2.5 vuoden ikää en hoitoon pysty laittamaan lastani.
taa olikin relevantti vastaus ap:n kysymykseen. ;-)
Mutta itse asiaan: meilla lapset ovat menneet tarhaan olosuhteiden pakosta (menetan tyoni jos olen pidempaan kotona, emme asu Suomen lintukodossa) 1-1,5 vuotiaina. Kaikkien osalta on mennyt suurin piirtein samalla tavalla: ekat pari kolme viikkoa ovat itkeskelleet aidin lahtiessa, mutta ihan ekojen paivien jalkeen itku on loppunut nopeasti. Sittemmin ovat menneet innoissaan tarhaan, jopa niin etta kun ollaan ajettu tarhan ohi esim. viikonloppuna eika menty sinne, ovat olleet kiukuissaan. ;-) Kaverit ovat tarkeita ja nyt esimerkiksi nuorimmainen 20 kk esittelee joka kerta kun tulen hakemaan kaikki kaverinsa nimelta... ;-) Kotonakin puhuu monesti tarhakavereistaan nimelta.
esikoinen meni päiväkotiin tasan vuoden iässä, kuopus 10,5kk. Reippaasti ovat menneet molemmat ilman suurempia itkuja. Meillä mies vie lapset aamulla, ehkä se helpottaa. Minä sitten haen töiden jälkeen.
Molemmat lapset ovat kävelleet päiväkodin aloittaessaan.
Esikoinen oli pari viikkoa todella väsynyt illalla mutta tottui pian rytmiin. Kuopuksella on ollut helpompaa, sillä nukkuu paremmin päiväunet.
Flunssia tuli molemmilla pari heti hoidon aloittamisen jälkeen mutta en tiedä johtuuko juuri päiväkotiin menosta.
Hyvin tuntuvat viihtyvän enkä ole huomannut aikaisen päiväkodin aloituksen aiheuttaneen traumoja.
Päin vastoin, yhteinen aika lasten kanssa on HUOMATTAVASTI palkitsevampaa töissä käydessäni ja olen muutenkin kuin eri ihminen kun saa käydä töissä "tuulettumassa".
14kk iässä. Ongelmina ainoastaan väsymys, joka alkuun oli raju, ennenkuin tottuivat.