Etäsuhde ja riidat

No jos ei se halua keskustella, niin tiedät kyllä mikä on viisainta. Itse olen ollut samanlaisessa suhteessa. Mies kyllä on haukkunut minua, mutta jos hänelle mistään sanoo niin se on mykkäkoulua joku viikko. Harmi vaan mä en ole niin viisas että aloittaisin lopullisen mykkäkoulun, vaikka tiedänkin että niin pitäisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

No jos ei se halua keskustella, niin tiedät kyllä mikä on viisainta. Itse olen ollut samanlaisessa suhteessa. Mies kyllä on haukkunut minua, mutta jos hänelle mistään sanoo niin se on mykkäkoulua joku viikko. Harmi vaan mä en ole niin viisas että aloittaisin lopullisen mykkäkoulun, vaikka tiedänkin että niin pitäisi tehdä.

Niin ja siis näitä asioita ei koskaan käsitellä, jonkun viikon päästä jos en ole itse taipunut niin palaa muina miehinä, jos otan ne asiat taas puheeksi niin taas lakkaa vastaamasta pariksi viikoksi.

Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Siis viesteilläkö te "puhutte"?

Siis viesteilläkö te riitelette? Voi apua. En itse jaksaisi alkaa asioita selvittämään viesteillä, vastaisin, että soitellaan huomenna tai käsitellään tämä, kun tavataan. Ihan suoraan sanoen ei kauhean hyvältä kuulosta. Riitelettekö silloin, kun tapaatte? Mihin riidat liittyvät? Jos ne liittyvät jotenkin etäisyyteen ja siitä aiheutuviin tunteisiin, toivoa vielä on. 

Soitellaan (videopuheluita myös). Nähdään n. 2 krt kuussa. Asutaan yli 200km päässä toisistamme. Ei vastannut puheluun, niin laitoin viestejä.

Vierailija kirjoitti:

Siis viesteilläkö te riitelette? Voi apua. En itse jaksaisi alkaa asioita selvittämään viesteillä, vastaisin, että soitellaan huomenna tai käsitellään tämä, kun tavataan. Ihan suoraan sanoen ei kauhean hyvältä kuulosta. Riitelettekö silloin, kun tapaatte? Mihin riidat liittyvät? Jos ne liittyvät jotenkin etäisyyteen ja siitä aiheutuviin tunteisiin, toivoa vielä on. 

Mies on hyvin kiireinen ja tässä on enemmän ja vähemmän väännetty ajan ja huomioimisen puutteesta. Harvemmin riidellään tavatessa.

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Kokemuksesta just esimerkiksi siten, että kommunikoidaan paljon viesteillä, jolloin tapahtuu kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

Kärttyisällä teinillä oli joskus tapana riidellä WA viesteillä. Tykitti miljoona merkkiä sekunnissa ja puhelin piippasi. Laitoin tyypin viestit äänettömälle ja luin myöhemmin. 

Aikuisten ihmisten pitäisi olla niin fiksuja etteivät tuollaista riitaa edes aloita. Ihan vastenmielistä. Viestit säilyvät ikuisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Kokemuksesta just esimerkiksi siten, että kommunikoidaan paljon viesteillä, jolloin tapahtuu kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

Mies on hyvin kiireinen ja stressaantunut ja ilmeisesti kokee mun kanssa juttelun jotenkin taakkana. Itse kaipaan suhteelta edes pientä päivittäistä yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtelua. Minä en viestitellessä sitä tiedä, mikäli toinen on väsynyt tai pahalla päällä tai ei yhtään jaksaisi jutella mun kanssa. 

1/2 vastaa: minä en tykkää soitella, ja jos sanoisin jotain negatiivista miehelle niin hän löisi luurin korvaan.

Jos ollaan samassa paikassa, niin alkaa vain haukkua minua kaikesta mitä keksii ja muistaa. On ollut kuukausienkin taukoja näkemisessä, vaikka välimatkaa vain 20 km, mutta kun ei ole autoa kummallakaan eikä maalla tuo julkinen liikenne oikein toimi... joten viesteillä pidetty yhteyttä.

Mitä mieltä on olla etäsuhteessa ja riidellä? Vaikka kyse olisi pelkästään väärinkäsityksestä, jo se, että nähdään 200km takia pari kertaa kuukaudessa kuulostaa ilman riitelyäkin jo vähän turhalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Kokemuksesta just esimerkiksi siten, että kommunikoidaan paljon viesteillä, jolloin tapahtuu kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

 

Mies on hyvin kiireinen ja stressaantunut ja ilmeisesti kokee mun kanssa juttelun jotenkin taakkana. Itse kaipaan suhteelta edes pientä päivittäistä yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtelua. Minä en viestitellessä sitä tiedä, mikäli toinen on väsynyt tai pahalla päällä tai ei yhtään jaksaisi jutella mun kanssa. 

Minun olisi kai pitänyt tajuta myös heti alussa, kun mies reuhasi minulle siitä että viestittelen liikaa eikä hän jouda kaikkeen vastaamaan. Vietti tuntikausia kuitenkin somessa laitellen tekemisiään ja peukkuja pimatsuille. Olisi pitänyt ymmärtää etten vain kelvannut hänelle.

Jos se nuorempi nainen, jolle on kehuviestejä laitellut tässä jo vuoden (selvisi minulle pari kk sitten) viestittelisi hänelle, niin ei menisi kyllä hetkeäkään etteikö vastaisi.

Tuo sinun "hyvää loppuelämää" kommentti tarkoittaa miehelle sitä, että sinä olet jo luovuttanut asian suhteen. Miksi tuossa tilanteessa pitäisi vielä keskustella jotain?

Mä olen myös etäsuhteessa ja myönnän, että mun omat parisuhdetraumat tekee välillä suhteesta vaikeaa - minä siis ahdistun, sitten puolustaudun sanomalla pahasti, vaikka mies ei ole tehnyt vielä mitään. Kaiken lisäksi saatan olla tunteja avaamatta viestejä ja vastaamatta puheluihin. Mutta, mies on todella hyvä kommunikoimaan ja ymmärtää vähän liiankin kanssa näitä mun haasteita. Toki kerroin alusta asti, että mun tulee olemaan vaikeaa ryhtyä suhteeseen.

Mies jaksaa uskoa, että ajan kanssa nämä ongelmat vähenee/poistuu ja on vähentynytkin (nyt ollaan seurusteltu vasta n. vuosi). Mutta meillä kyllä todella paljon keskustellaan näistä ongelmista akuutin tilanteen mentyä ohi, siis ihan melkein tuntuu, että mies on joku terapeutti minulle välillä. En näkisi, miten tästä voisi ikinä tulla mitään, jos noita tilanteita ei perinpohjaisesti käsiteltäisi. Tärkeää niissä toki myös se, että minä tuon esille, miten tärkeä mies on minulle. Nykyään hän jo luottaakin, että kun pääsen pahimmasta ahdistuskohtauksesta, kaikki on taas hyvin, eli tietää, ettei ongelmat varsinaisesti johdu hänestä.

Eli ap:n tilanteeseen tästä voi ehkä tulkita sen, että vaikka toinen riidan jälkeen kaipaakin vähän jäähdyttelyaikaa, eikä heti vastaa, ei tilanne ole maailmanloppu, mikäli se käsitellään kunnolla myöhemmin. Jotkut vaan tarvii vähän aikaa riidan jälkeen, ennen kun voi puhua asiasta rauhallisesti. Mutta jos ei myöhemminkään puhuta, niin sitten ei kyllä ole mitään suhdettakaan.

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Mitä ihmettä? Tottakai etäsuhteissakin on tunteita ja näin ollen myös riitoja tulee. Ei niitä varmasti tulisikaan, jos ei yhtään välittäisi. Aiheena nyt tuskin on se, että kuka tiskaa, mutta aiheena voi esim. olla epävarmuutta toisen sitoutumisesta, aikatauluttamisista, toisen panostuksesta suhteeseen (tai lähinnä sen puutteesta) tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Kokemuksesta just esimerkiksi siten, että kommunikoidaan paljon viesteillä, jolloin tapahtuu kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

 

Mies on hyvin kiireinen ja stressaantunut ja ilmeisesti kokee mun kanssa juttelun jotenkin taakkana. Itse kaipaan suhteelta edes pientä päivittäistä yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtelua. Minä en viestitellessä sitä tiedä, mikäli toinen on väsynyt tai pahalla päällä tai ei yhtään jaksaisi jutella mun kanssa. 

No se on selvä ettei tuollaista suhdetta kannata jatkaa jos jompikumpi kokee sen raskaana. Parisuhteen idea on mielestäni siinä, että se antaa voimaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ei vie niitä pois. Teillä ei nyt kumpikaan saa suhteelta sitä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo sinun "hyvää loppuelämää" kommentti tarkoittaa miehelle sitä, että sinä olet jo luovuttanut asian suhteen. Miksi tuossa tilanteessa pitäisi vielä keskustella jotain?

Mies hermostui ihan tyhjästä. Pyysin, josko soiteltaisiin ja juteltaisiin asia läpi. Ei vastausta vuorokauteen. Minä en hirveän hyvällä katso sitä, että minulle suututaan jostain kertomatta mitä tein väärin, eikä haluta edes käsitellä asiaa. Vedin tästä vähän kierroksia ja laitoin rumia viestejä perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Kokemuksesta just esimerkiksi siten, että kommunikoidaan paljon viesteillä, jolloin tapahtuu kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

 

Mies on hyvin kiireinen ja stressaantunut ja ilmeisesti kokee mun kanssa juttelun jotenkin taakkana. Itse kaipaan suhteelta edes pientä päivittäistä yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtelua. Minä en viestitellessä sitä tiedä, mikäli toinen on väsynyt tai pahalla päällä tai ei yhtään jaksaisi jutella mun kanssa.

Lähisuhteessakaan ei olla eroamassa, jos toisella on työstressiä, terveyshuolia, sairaan vanhemman hoitoa yms. Luonnollisesti nämä asiat vaikuttaa siihen, onko voimia, aikaa ja halua ylläpitää suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Miten etäsuhteessa ylipäätään onnistuu riitaantumaan? Etäsuhde on muutenkin hankala, sen ainuita hyviä puolia on että riidoilta pitäisi ainakin välttyä kun ei olla koko ajan yhdessä. Jos joutuisin etäsuhteeseen tyytymään, olisi kyllä vähimmäisvaatimus että turhaa riitaa ja vääntämistä ei olisi.

Mitä ihmettä? Tottakai etäsuhteissakin on tunteita ja näin ollen myös riitoja tulee. Ei niitä varmasti tulisikaan, jos ei yhtään välittäisi. Aiheena nyt tuskin on se, että kuka tiskaa, mutta aiheena voi esim. olla epävarmuutta toisen sitoutumisesta, aikatauluttamisista, toisen panostuksesta suhteeseen (tai lähinnä sen puutteesta) tms.

Kyllä se etäsuhteessakin voi tulla tiskaamisesta ja siivoamisesta yms. Minä laitoin miehen luona ollessani kaikki ruoat ja tiskasin, mutta hänen mielestään olisi pitänyt tehdä enemmän. Toki olin pitkiäkin aikoja kerrallaan, mutta silti katsoin että hänkin voi tehdä jotain, ja jos häntä omat leivänmurunsa häiritsevät, tai likaiset keittiönkaappien ovet, joihin likaisilla käsillä koskee, tai lattiat joilla kengät jalassa kulkee, nii  pyyhkiköön itse. Mielestään oli myös ostanut kaiken, mitä minä kulutin kuulemma liikaa, vaikka annoin rahat ja maksoin hänenkin kulutustaan reilulla kädellä.

Mies palkitsi kaiken haukkumalla ja kyttäämällä nuoria naisia netissä.